Taidekävely Hämeenlinnan keskustassa

Tawast Cycling Club on suunnitellut Hämeenlinnan taidepyöräilykierroksen, josta on tähän blogiin irrotettu nämä keskustan kohteet omaksi taidekävelykseen. Taidekävely kulkee Hämeenlinnan keskustassa ja esittelee puistoissa ja rakennusten keskellä ilahduttavia taideteoksia. Osaan näistä taideteoksista on myös saatavilla kiehtovia tarinoita ja mielenkiintoisia tehtäviä VIKKE-mobiilipelipilotissa.

Taidekävely lähtee ja päätyy rautatieasemalle, joten voit tulla kauempaakin junan kyydissä kiertämään Hämeenlinnan taideteoksia.

Hämeenlinnan rautatieasema

13200 Hämeenlinna

Taidekävely alkaa rautatieasemalta. Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille 1862. Hämeenlinnan rautatieaseman nykyinen asemarakennus on valmistunut vuonna 1921, aiempi asemarakennus paloi sisällissodassa, kun kranaatti osui asemapihalla ammusjunaan ja se räjähti. Asemarakennuksen arkkitehtuuria voi ihailla niin sisällä odotustilassa kuin asemalaiturillakin. Seinästä löytyy Jaakko Veuron suunnitteleman muistolaatta ja muistoreliefi sotalapsille sekä aseman edestä vanha höyryveturin kello, joka on rautatieliikenteen muistomerkki.

Huojuva askel, Pekka Kauhanen 1990

Hämeenlinnan Taidemuseon piha, Viipurintie 2

Hämeenlinnan taidemuseon pihalla seisova teos ”Huojuva askel” kuuluu taiteilija Pekka Kauhasen Askel-sarjaan, jonka muita töitä ovat mm. Tuoksuva askel ja Goottilainen askel. Veistosten nimien taustalla on japanilaisen Takemitsun ”November Steps” -sävellysteos. Taiteilijan mukaan Huojuva askel on murrosajan työ, jossa on yhteneväisiä piirteitä Kajaaniin 1988 pystytetyn presidentti Kekkosen muistomerkin kanssa. Kauhanen luonnehti tuon aikakauden teosten kiisteltyä tiimalasimaista ja kierteistä muotoa ”Kekkosen ajan ja ajatuksen näköispatsaaksi.”

Aukusti Veuron Vasikanjuottaja on Hämeenlinnan Kaupungin ensimmäinen julkinen veistos.

Vasikanjuottaja, Aukusti Veuro 1954

Hämeenlinnan Taidemuseon edusta, Viipurintie 2

Hämeenlinnan Taidemuseolle johtavien rappusten vieressä seisoo maaseudun naisten ansioita karjanhoidon saralla kunnioittava taideteos ”Vasikanjuottaja”. Teos kuvaa vasikkaa juottavaa tyttöä. ”Vasikanjuottajan” paljastustilaisuus on pidetty Taidemuseon edustalla 29.11.1954 ja se on Hämeenlinnan Kaupungin ensimmäinen julkinen veistos. Se jäi kuvanveistäjä Aukusti Veuron viimeiseksi teokseksi.

Hämeenlinnan ennen ja nyt, Jaakko Veuro 1967

Ystävyydenpuisto, Arvi Kariston katu

Kuvanveistäjä Jaakko Veuron teos ”Hämeenlinna ennen ja nyt” on pystytetty Ystävyydenpuistoon. Teos kuvaa Hämeenlinnan elinkeinoja ja elämään 1800-1900 -lukujen taitteessa ja se juhlistaa paikallisia käsityöläisiä ja kauppiaita. Veistokseen rahaa testamenttasi kauppaneuvos Arvi A. Karisto. Reliefimäinen veistos koostuu kolmesta päällekkäin asetellusta pronssilaatasta. Ystävyydenpuistossa on myös kolmiosainen suihkulähde aukiolla, jonka ympäri kulkevaan kiviseen reunukseen on kiinnitetty laattoja, joissa lukee Hämeenlinnan ystävyyskaupunkien nimet.

Nahkurien ammattikunnan muistomerkki, Oskari Jauhiainen 1958

Palokunnankatu 15

Entisen postitalon edustalla seisova Oskari Jauhiaisen teos ”Nahkurien ammattikunnan muistomerkki” tunnetaan myös nimillä Nahkuri tai Karvari. Veistos kunnioittaa käsityöläisten vanhoja ammattikuntia. Postitaloa rakennettaessa maakerroksista löydettiin vanhoja parkittuja nahkoja ja parkkisammioita. Urakoitsijat järjestivät kuvanveistokilpailun, jonka Oskari Jauhiainen voitti. Patsaan nahkuri pitää käsivarrellaan vuotia ja nojaa toisella kädellään työvälineeseensä ”stryykkausrautaan”.

Taiteella parannettu tunneli, 2017

Paasikiventien alikulkutunneli Kaivokadulla Hämeenlinnassa, Kauppakeskus Tavastilan vieressä

Ars Häme ry. yhteistyössä paikallisten taiteilijoiden kanssa järjesti taideperustaista ohjausta nuorille Toimi -hankkeessa. Paasikiventien alikulkutunnelia piristettiin taiteella, mukana projektissa oli useita nuoria ja ohjaajina toimivat hämeenlinnalaiset taiteilijat. Seinämaalaus kuuluu Hämeenlinnan Suomi 100 -ohjelmatarjontaan, jossa pääpaino on lasten ja nuorten kuuntelemisessa.

Seinämaalauksia, 2017

Goodman, kaivokadun puolen ulkoseinä, Kaivokatu 7

Lähes 18-metrinen seinämaalaussarja koristaa Goodmanin seinää. Myös tämä teos on osa Suomi 100 -ohjelmatarjontaa ja toteutettu Toimi-hankkeessa. Nuoret pääsivät maalaamaan omaa näkemystään Suomen 100-vuotiaasta historiasta.

Sota ja rakkaus -teos paljastettiin Hämeenlinnassa kesällä 2019.

Sota ja rakkaus, Tiina Torkkeli 2018

Kirjastokatu 1

Sota ja Rakkaus on Tiina Torkkelin tekemä lotta-aiheinen veistos sinkitystä kierrätysmetallista. Patsas esittää eläinlääkintälottaa ja hevosen päätä.

Nuoruus, Viktor Jansson 1936

Pikkutorinkuja

Kuvanveistäjä Viktor Janssonin Nuoruus -teoksen mallina on toiminut hänen tyttärensä Tove Jansson, muumien luoja. Alun perin kipsimalli on saatu lahjoituksena Hämeenlinnan kaupungille Janssonin jäämistöstä, Kummila Oy on valattanut työn pronssiin ja sen paljastustilaisuus on pidetty kesäkuussa 1967.

Kohtaaminen, Pertti Kukkonen 2004

Raatihuoneenkatu 27

Raatihuoneenkadun kävelykadulla sijaitseva Pertti Kukkosen teos ”Kohtaaminen” koostuu kahdesta kuparibetonisesta kappaleesta, jotka nojaavat toisiaan kohti. Niiden edessä on kaksi vesiallasta, joiden pinta laskee ja nousee hitaasti ja noustessaan ne hetkellisesti yhdistyvät.

Linjaali, Olli Jalonen, Riitta Jalonen ja Marjukka Vainio 2004

Raatihuoneenkatu 25

Raatihuoneenkadun kävelykadulle on maahan istuinpenkkien eteen tehty kolmesta osasta koostuva taideteos ”Linjaali”. Teoksessa yhdistyvät Marjukka Vainion kolmiosainen kasviaiheinen kuva sekä Riitta ja Olli Jalosen tekstit. Teos on tehty graafisen betonin menetelmällä.

Ilves, Gunnar Finne 1920-luku

Raatihuoneenkatu 17

Kuvanveistäjä Gunnar Finnen Ilves-patsas seisoo männynlatvaksi tyylitellyn kapiteeliosan päällä. Pronssista valetun patsaan pinta on kullattu ja siihen on tehty ilveksen turkkia muistuttavia jälkiä. Veistoksen on kustantanut Hämeenlinnan Suomalainen Säästöpankki pankkirakennuksen pääsisäänkäynnille.

Hämeenlinnan kirkkopuistossa voit ihailla paviljonkien ja suihkulähteen lisäksi Paavo Cajanderin ja Larin-Kyöstin patsaita.

Larin Kyösti, Mikko Hovi 1962

Kirkkopuisto, Raatihuoneenkatu

Hämeenlinnalainen runoilija Larin-Kyösti on kuvattu mietteissään istumassa ystävänsä kuvanveistäjä Mikko Hovin tekemässä patsaassa, joka on pystytetty toripuiston Raatihuoneenkadun puoleiseen osaan.

Paavo Cajander, Alpo Sailo 1933

Kirkkopuisto, Hallituskatu

Kirkkopuiston Hallituskadun puoleisessa osassa seisoo Alpo Sailon veistämä patsas Paavo Cajanderista, joka oli hämeenlinnalainen runoilija ja suomentaja. Pronssinen näköisveistos muistuttaa antiikin roomalaista veistosta.

Jean Sibeliuksen patsas seisoo keskellä Sibeliuksenpuistoa.

Jean Sibelius (Nuori Sibelius), Kain Tapper 1964

Sibeliuspuisto, Birger Jaarlin katu 8

Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen patsas on paljastettu juhlallisin menoin Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12.1964. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli paljastamassa patsasta. Samalla, kun patsas pystytettiin puistoon, aiemmin Tähtipuistona tunnettu puisto muutettiin Sibeliuksenpuistoksi. Kuvanveistäjä Kain Tapper suunnitteli pronssiin valetun veistoksen lisäksi puiston yleisilmettä arkkitehtiylioppilas Sakari Laitisen kanssa. Tasan 50 vuotta patsaan paljastamisen jälkeen, 8.12.2014, Sibeliuksenpuistossa avattiin Suomen ensimmäinen soiva puisto. Osa puiston penkeistä on asennettu liiketunnistimella soittamaan Sibeliuksen Puusarjan sävellyksiä, kun niille istutaan ja samalla syttyy kyseiseen puuhun kohdistuva valaistus.

Kullervo, Nina Terno 1983

Lukiokatu 2

Kuvanveistäjä Nina Ternon pronssiin valettu teos ”Kullervo” kuvaa Kullervo Kalervonpojan neidonryöstöä. Teos on kunnianosoitus menneille sukupolville, kansantarujen luojille ja niiden kokoajille.

Maaherranpuiston vihkimisen muistomerkki

Maaherranpuisto, Lukiokatu

Maaherranpuiston vihkimisen muistomerkkinä vuodelta 1997 on puistossa hieno kivinen pallo suihkulähteessä. Teoksen on valmistanut Savitaipaleen kiviveistämö. Pallo pyörii suihkulähteessä veden päällä ja sen pyörimissuuntaa voi vaihtaa pyörittämällä kivipalloa.

Herääminen, Into Saxelin 1920-luvun puoliväli

Laivarannanpuisto, Arvi Kariston katu

Into Saxelinin nuorta neitoa kuvaava kiviveistos ”Herääminen” 1920-luvulta on liitetty Laivarannapuistossa osaksi Olavi Sahlbergin suunnittelemaa lumpeenkukka-allasta. Veistos on tehty Vehmaan punaisesta graniitista.

Time Concrete, Rúrí 1986

Mahlianpuisto, 13200 Hämeenlinna

Vanajaveden rannalla lähellä hotelli Vaakunaa on ympäristötaideteos Time Concrete. Teos koostuu kuudesta betoniin valetusta osasta, jotka tuovat mieleen raunioituneen rakennuksen ja sortuneet pylväät. Islantilaisen ympäristötaiteilijan Rúrín teos on siirretty Helsingistä Hämeenlinnaan 1989.

Taidekävely päättyy tämän jälkeen taikaisin Hämeenlinnan Rautatieasemalle.

Taidekävelyn lähtö- ja päätöspaikka on Rautatieasemalla. Kierros kulkee Hämeenlinnan keskustan ympäri.