Taidepyöräilykierros Hämeenlinnassa

Kanadassa määrätään reseptejä taidenäyttelyihin ja Japanissa luontoon – kuinka hyvin voikaan virkistää taidepyöräily, jossa pyöräillään myös luonnon helmassa erilaisia taideteoksia katsellen. Hämeenlinnan taidepyöräilykierroksen on suunnitellut Tawast Cycling Club, joka on ohjannut myös kaksi taidepyöräilyretkeä. Tässä blogissa esittelemme lyhennetyn reitin alkuperäisestä taidepyöräilystä, osa alkuperäisestä reitistä on erotettu omaksi taidekävelykseen. Reitti yhdistelee tunnettujen ja tulevien taiteilijoiden tunnettuja ja tuntemattomia teoksia Keinusaaressa, Kantolassa, Visamäessä ja Keinusaaressa.

Taidepyöräily yhdistelee taidetta ja luontoa, raikasta ilmaa – kiireetöntä etenemistä. Reitti lähtee ja päätyy rautatieasemalle, joten voit tulla kauempaakin junan kyydissä kiertämään Hämeenlinnan taideteoksia.

Taidepyöräily kohteet järjestyksessä:

Taidepyöräilykierros alkaa rautatieasemalta, joten se on helppo tulla kiertämään kauempaakin junan kyydissä.

Hämeenlinnan rautatieasema

13200 Hämeenlinna

Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille 1862. Hämeenlinnan rautatieaseman nykyinen asemarakennus on valmistunut vuonna 1921, aiempi asemarakennus paloi sisällissodassa, kun kranaatti osui asemapihalla ammusjunaan ja se räjähti. Asemarakennuksen arkkitehtuuria voi ihailla niin sisällä odotustilassa kuin asemalaiturillakin. Seinästä löytyy Jaakko Veuron suunnitteleman muistolaatta ja muistoreliefi sotalapsille sekä aseman edestä vanha höyryveturin kello, joka on rautatieliikenteen muistomerkki.

“Smells like teen spirit”, Teemu Mäenpää ja Kim Somervuori 2016

Viipurintien rautatiesillan alikulku

UPEA16-katutaidefestivaalin aikana kuvataiteilijat Teemu Mäenpää ja Kim Somervuori toteuttivat Mäenpään suunnitteleman graffitin Viipurintien rautatiesillan alikulkuun rautatieaseman puolelle.

Maakunta-arkiston seinän kuviot on valittu maakunta-arkistossa säilytettävistä asiakirjoista.

Hämeenlinnan maakunta-arkiston graafinen betoniseinä, Aimo Katajamäki 2009

Aittatie 2, 13200 Hämeenlinna

Hämeenlinnan maakunta-arkiston rakennuksen julkisivun kuvioinnin Aimo Katajamäki suunnitteli yhdessä Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komosen kanssa. Yhteistyössä oli mukana myös suomalaisen Graphic Concrete Oy. Pinnan kuviot on valittu maakunta-arkistossa säilytettävistä asiakirjoista ja ne kattavat ajanjakson nykyajasta aina 400 vuoden taakse. Helposti erottuvia symboleita ovat esim. katkelma Jokioisten kartanon vanhasta kauppakirjasta, Venäjän kaksipäistä kotkaa esittävä keisarikunnan sinetti sekä kuningas Kustaa III:n omakätinen nimikirjoitus. Lisäksi pintaa hallitsevat kuvat kreikkalaisen historian ja sankarirunouden muusan Kleion patsaasta. Mukana myös modernit viivakoodit ja @-merkki. Rakennus palkittiin vuoden betonijulkisivuna 2009.

Hämeenlinna graffiti, Jaakko Autere ja Jukka Hakanen 2012

Verkatehdas, Keinusaarentien puoli, sisäpiha

Verkatehdas teetti taiteilijayhdistys Ars Hämeen kautta Hämeenlinnan kaupungin silhuettia kuvaavan upean värikkään graffitityön. Tarina kertoo, että taideteos oli edullisempi toteuttaa kuin seinän rappaus, molemmista pyydettiin tarjoukset.

Giants, Aimo Katajamäki 2007

Verkatehdas, ulkoseinä Paasikiventien ja Keinusaarentien risteyksessä

Sini-valkoinen muraali Verkatehtaan ulkoisenässä. Katajamäen teos tehtiin Verkatehtaan suuren kulttuurikeskukseksi remontoinnin yhteydessä.

Kantolan muraali on tehty vanhoihin viljasiiloihin.

Kantolan muraali, Guido van Helten 2017

Myllärinkatu 5, 13110 Hämeenlinna

Kantolan muraali maalattiin kesällä 2017 osana UPEA17 katutaidefestivaalia Kantolan viljasiilojen 56 metriä korkeaan julkisivuun. Guido van Heltenillä on omintakeinen tyyli liittää teokset kiehtovalla tavalla paikalliseen arkeen ja ihmisiin. Hämeenlinnassa taiteilija haki aihetta ja inspiraatiota tutustumalla ensin paikallisiin perheisiin, yhteisöihin, elämäntyyliin ja ympäristöön. Valokuvien pohjalta syntyi lopulta taidokas ja koskettava lopputulos. Tietoa teoksesta löytyy Kantolan tapahtumapuiston kukkulan päältä.

Vanajan kirkko

Hautausmaantie 20, 13110 Hämeenlinna

1500-luvun alkupuolella rakennettu Vanajan kirkko on yksi Suomen pienimmistä keskiaikaisista harmaakivikirkoista. Kirkon erikoisuutena on ulkoinen saarnastuoli kirkon länsipäädyssä.

Antinportti, Antti Nurmesniemi 1999

valtateiden 3 ja 10:n risteysalueella Hattelmalassa, Visamäen lähellä

Professori Antti Nurmesniemen suunnittelema sininen maisemapylväs Hämeenlinnassa.

Kauas pilvet, Kati Lehtonen 2015

Visakaarre 9, ohutlevykeskuksen ulkoseinä

HAMKin ohutlevykeskuksen ulkoseinässä Visamäessä on Kati Lehtosen ”Kauas pilvet” teos. ”Yritän ottaa kiinni, tavoittaa olevaa, pysäyttää ajan kuvaksi tai hidastaa sen kulumista, pysähtyä itse, pysähtyä ajassa ja maisemassa. Maisema on jokin konkreettinen ajan tajuamisen, tutkimisen, kokemisen ja inhimillisen ymmärtämisen paikka.” Työn tilasi Ruukki Construction rakentamisen yhteydessä. Rakennus on 0-energiatasoa tavoitteleva, uutta teknologiaa hyödyntävä rakennus, jossa on aurinkopaneeleita ja energiapaaluja varastoimassa lämpöä. Erilaista sensoriteknologiaa käytetään energiatehokkuuden säätämiseen ja kehittämiseen

Memory Waves, 2017

Visakaarre 1, G-talon päätyseinä

HAMK:n lasi- ja keramiikkamuotoilun opiskelijoiden teos ”Memory Waves” opiskelija-asuntolan seinässä. Räsymatosta inspiraationsa saanut Memory Waves -seinäteos koostuu yhdeksästä alumiinilevystä, jotka yhdessä muodostavat yli 20 neliömetrisen kokonaisuuden.

Paikka, Olli Larjo 2004

 Hattelmalan päiväkodin piha-alue, Lehmusrinne 1

Ympäristöteos ”Paikka” rakentuu ruohoisesta maakummusta, joka on noin 18 m halkaisijaltaan ja noin 4 metriä korkea. Kummun laella on neljä pronssista linnunmunan muotoista ´kiveä´. Ne kuvaavat neljän eri ilmansuunnan kansojen tarinoita. Ympärille istutettiin 12 tervaleppää kuvaamaan kuukausia. Nyt niitä on jäljellä enää kaksi.

Virvelin Päivätoimintakeskuksen ulkoisenän ”Aurinkolinnut” -taideteos herättää huomiota iloisilla väreillään.

Aurinkolinnut, 2010

Virvelin Päivätoimintakeskuksen ulkoseinä, Ansarikuja 1 A

HAMK muotoilun koulutusohjelman opiskelijat Laura Lappalainen, Anne Kuntola, Saara Mansikkamäki, Annina Hakala, Satu Turunen ja Suvi Heinilä ovat suunnitelleet ja toteuttaneet teoksen ”Aurinkolinnut” päivätoimintakeskuksen ulkoseinään. Inspiraation aiheina teoksessa ovat olleet Mirja Kurjen maalaus Köynnös ja Mirjami Kariston lintupiirros.

Graffitiseinät & Kontti

Skeittiparkki, Hämeensaari

Mini D.I.Y skatepark on Skate ry:n talkoilla rakennettu ja ylläpidetty skeittipuisto Hämeensaaressa. Skeittipuistossa on yhteisöllisesti ylläpidettyjä graffitiseiniä, joissa teokset vaihtuvat sekä maalattu kontti, jossa pidetään kesäkahvilaa.

Hämeensaaren uimarannan pukukopit

Uimarintie 2, uimahallin takana

Hämeensaaren uudistetun uimarannan ja Hämeensaaren puiston rakentaminen aloitettiin vuonna 2016. Alueen maaperä puhdistettiin ja uimarannan laajentamisen ja parannusten yhteydessä rannalle pystytettiin myös upeat pukukopit, joiden jokaisella seinällä vanhoja kuvia hämeenlinnalaisista. Uimarannan parannusten ohella alueelle rakennettiin koripallokentät, ulkoliikuntasali, lentopallokenttä ja kesällä 2020 avattava uusi leikkipaikka.

Hämeenlinnan ennen ja nyt, Jaakko Veuro 1967

Ystävyydenpuisto, Arvi Kariston katu

Kuvanveistäjä Jaakko Veuron teos ”Hämeenlinna ennen ja nyt” on pystytetty Ystävyydenpuistoon. Teos kuvaa Hämeenlinnan elinkeinoja ja elämään 1800-1900 -lukujen taitteessa ja se juhlistaa paikallisia käsityöläisiä ja kauppiaita. Veistokseen rahaa testamenttasi kauppaneuvos Arvi A. Karisto. Reliefimäinen veistos koostuu kolmesta päällekkäin asetellusta pronssilaatasta. Ystävyydenpuistossa on myös kolmiosainen suihkulähde aukiolla, jonka ympäri kulkevaan kiviseen reunukseen on kiinnitetty laattoja, joissa lukee Hämeenlinnan ystävyyskaupunkien nimet.

Time Concrete veistos Mahlianpuistossa, Vanajaveden rannalla.

Time Concrete, Rúrí 1986

Mahlianpuisto, 13200 Hämeenlinna

Vanajaveden rannalla lähellä hotelli Vaakunaa on ympäristötaideteos Time Concrete. Teos koostuu kuudesta betoniin valetusta osasta, jotka tuovat mieleen raunioituneen rakennuksen ja sortuneet pylväät. Islantilaisen ympäristötaiteilijan Rúrín teos on siirretty Helsingistä Hämeenlinnaan 1989.

Taidepyöräily päättyy tämän jälkeen taikaisin Hämeenlinnan Rautatieasemalle.

Taidepyöräily kulkee Keinusaaren, Kantolan, Visamäen ja Hämeensaaren alueilla.