Fredrika Wetterhoff (1844-1905) omisti elämänsä vähävaraisten tyttöjen kouluttamiseen Hämeenlinnassa

Nuori Fredrika Wetterhoff

Fredrika Wetterhoff syntyi Helsingissä varakkaalle lakimies Georg Adolf Wetterhoffille ja hänen vaimolleen Sofialle 14. tammikuuta 1844. He muuttivat Hattulaan Inkalan Kartanoon Fredrikan ollessa lapsi. Hän sai aikakautensa ylemmän luokan perheiden tyttärille tyypillisen koulutuksen: koulutukseen sisältyivät vieraat kielet ja käsityöt. Hän opetteli myös kansankieltä suomea, ja piti huoneessaan pientä koulua kartanon alustalaisten lapsille. Hän työskenteli aktiivisesti kansakoulun perustamiseksi Hattulaan.

Vuonna 1872 perhe muutti Hämeenlinnaan. Vuoden kuluttua Fredrika Wetterhoff lähti Pariisiin ja Leipzigiin opiskelemaan piirtämistä ja ranskaa. Palattuaan Hämeenlinnaan Wetterhoff työskenteli opettajana Hämeenlinnan normaalilyseossa ja sekä johtajana että opettajana vuonna 1878 perustetussa suomenkielisessä tyttökoulussa. Tämän jälkeen hän lähti jälleen opiskelemaan ulkomaille. Tällä kertaa hän opiskeli piirustusta, veistoa ja konstruktio-oppia Tukholmassa. Tuolloin hän tutustui feministisiin ideoihin ja työväenluokan sivistysharrastuksiin, jotka inspiroivat häntä etsimään tapoja parantaa tavallisten naisten elämää tarjoamalla heille koulutusta.

Käsityökoulu naisille Hämeenlinnaan

Vuonna 1885 Fredrika Wetterhoff perusti tyttöjen työkoulun Hämeenlinnaan. Hänen perustamansa käsityökoulu vuokrasi talon Vanajaveden järven rannalta vuonna 1890. Kolme vuotta myöhemmin Wetterhoff osti talon saadakseen pysyvän paikan koululle. Opiskelijat opiskelivat erilaisia ​​käsityötapoja, kuten liinavaatteiden ompelua, neulontaa ja virkkausta sekä myöhemmin myös kudontaa. Opettajien koulutusohjelma käynnistettiin vuonna 1890, koska koko maassa alan opettajien tarve oli suuri.

Koulu toimi sillä periaatteella, että varakkaiden perheiden opiskelijat maksoivat opetuksestaan, muille se oli ilmaista. Koulu pyrki kohtelemaan kaikkia oppilaitaan samalla tavalla: työväenluokan ja ylemmän luokan tyttöjä kohdeltiin tasa-arvoisina. Koulu seurasi kansainvälisiä virtauksia ja osallistui näyttelyihin ulkomailla. Kouluun saapui opettajia myös ulkomailta, esimerkiksi Carl Neu Saksasta.

Koulu sai pieniä avustuksia Hämeenlinnan kaupungilta ja myöhemmin myös valtion apua. Koulu ansaitsi myös osan omista tuloistaan ​​myymällä käsitöitä ja tekemällä tilaustöitä. Yksi esimerkki tällaisista toimeksiannoista on Häme-pataljoonan tekemä tilaus: tilaukseen kuului 300 tyynynpäällistä, 40 patjanpäällistä ja 520 voimistelupaitaa.

Fredrika Wetterhoff tunnettiin kärsimättömänä ihmisenä, joka puhui suoraan. Opettajana häntä kritisoitiin joskus tiukasta tahdista, jota hän vaati oppilailta. Paikallinen sanomalehti Hämeen Sanomat julkaisi epäilyjä siitä, että koulun sijaan oppilaitos oli itse asiassa tehdas. Maaherra kuitenkin kiisti nämä uutiset. Opiskelu Wetterhoffin koulussa ei ollut pelkästään työtä, vaan sisälsi myös miellyttäviä kokoontumisia piknikeille ja iltatapaamisille.

Wetterhoffin talo ja perintö tänä päivänä

Nykyään Wetterhoffin perustama koulu on osa Hämeen ammattikorkeakoulua, ja hänen aloittamiaan perinteitä ylläpitää Fredrika Wetterhoff -säätiö. Hämeenlinnassa Wetterhoffin talossa pääset tutustumaan historialliseen ympäristöön ja tehdä ostoksia käsityömyymälässä. Ryhmille on tarjolla työpajoja, voit esimerkiksi valmistaa oman ryijyn. Wetterhoffin talossa toimii useita luovien alojen yrittäjiä ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia. Tervetuloa Hämeenlinnaan tutustumaan Fredrikan perintöön.

Lähteet: Aura Korppi–Tommola: Wetterhoff, Fredrika (1844–1905) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu ja Fredrika Wetterhoff -säätiön arkistot