This post is also available in: English

Talvisota herättää paljon tunteita – sotahistoria ja panssarivaunut kiinnostavat

On saapunut salakielinen pitkä viesti; muona- ja huoltokuorma on saapumassa. Mutta minne? Salakielinen viesti pitää avata, eikä edes matolaatikko auta. Lähetys pitää vastaanottaa, purkaa ja piilottaa nopeasti, on siis tärkeää selvittää mihin se saapuu. Viesti on kaiken avain.

Suomen sotahistoria on täynnä tarinoita, salaisuuksia, onnistumisia, saavutuksia, tappioita, itkua, verta ja tunteita. Sotahistoria on myös sotakaluston ja eri aselajien kulttuurihistoriaa. Näihin pääsee tutustumaan Hämeenlinnassa sijaitsevassa Museo Militariassa ja Panssarimuseossa Parolassa.

Museo Militaria kertoo suomalaisesta sotilaselämästä ja sotahistoriasta kolmen aselajin näkökulmasta: tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajin. Museo on paitsi runsas kattaus Suomen historiaa, se on takuuvarma elämys ja matkailukohde koko perheelle.

Panssarimuseossa puolestaan pääset katsomaan jotain sellaista, mitä missään muualla ei ole. Esimerkiksi neuvostoliittolaisista panssarivaunuista ei ole missään Venäjän ulkopuolella yhtä kattavaa kokoelmaa. Museon erityisiä harvinaisuuksia ovat ainoa laatuaan oleva BT-42 rynnäkkötykki, toinen kahdesta maailmassa oleva T-50 kevyt panssarivaunu ja tiettävästi maailman ainoa panssariauto BA-10.

Nämä harvinaisuudet houkuttelevatkin vierailijoita Panssarimuseolle ympäri maailmaa, yli 30 000 kävijän vuosivauhdilla. Maailman ainoa BT-42 panssarivaunu on herättänyt kiinnostusta aina Japania myöten, josta on käynyt useita turisteja ihastelemassa juuri tätä yksilöä.

Panssarimuseossa vierailleet japanilaiset ovat intoutuneet myös lahjottamaan varoja kokoelman ylläpitoon.

militaria_outside_cannons

Museo Militarian pihalla, Vanajaveden rannassa on esillä erilaisia tykkejä.

Militaria_inside_uniform

Militarian sisänäyttely kertoo suomalaisesta sotahistoriasta ja sotilaselämästä.

Parola_tank_museum_panssarimuseo_panssarivaunut_tanks

Parolan panssarimuseossa voit tutustua suomalaisten panssarintorjuntajoukkojen historiaan.

Marskin Majassa ryyppy Suomelle

Suomen sotahistoria ei ole mitään ilman mainintaa marsalkka Mannerheimistä, joka toimi Suomen ylipäällikkönä neljässä eri sodassa.

Marskin_maja_ulkoa

Suomen Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja on nykyisin museo ja ravintola Lopella.

Kenraalimajuri Erkki Raappanan komentaman 14. divisioonan sotilaat lahjoittivat jatkosodan aikana, vuonna 1942, lahjan 75 vuotta täyttävälle Mannerheimille.  Se oli metsästysmaja, joka alun perin rakennettiin Rukajärvelle Itä-Karjalaan.

Jatkosodan lopussa maja purettiin ja sille etsittiin uusi paikka Suomen valtakunnanrajan länsipuolelta. Majan alkuperäiset rakentajat pystyttivätkin rakennuksen uudelleen Punelian rannalle Lopelle vuonna 1945.

Mannerheimin tiedetään vierailleen majassa Lopella kahdeksan kertaa. Hän lahjoittikin itselleen tarpeettomaksi käyneen majan eteenpäin, kunnes se päätyi mutkan kautta neljän upseerijärjestön yhdessä perustamalle Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry:lle.

Nykyisin Marskin Maja toimii edelleen museona, mutta majan alkuperäinen sauna ja sen viereen rakennetut tilat toimivat tilausravintolana, tilaussaunana ja kokoustiloina.

Marskin muistolle voi siis nostaa maljan jos toisenkin Lopella. Sitä kutsutaan Marskin ryypyksi.

Vankilamuseo näyttää pimeän puolen

vankila_kahleet_prison_chains

Vankilassa on esillä vanhoja käytössä olleita kahleita.

Läheisesti sotahistoriaan kuuluu myös vankien historia. Vankila on Hämeenlinnassa sijaitseva vankilamuseo, joka herättää tunteita ja murtaa ennakkoluuloja. Edelleen voit lukea vankilan seinistä menneiden vankien ajatuksia.

Vankila oli entinen Hämeenlinnan lääninvankila ja se valmistui vuonna 1871 Suomen ensimmäiseksi sellivankilaksi.  Museo vankilasta tuli 1997. Hämeenlinna on aina tunnettu vankila- ja varuskuntakaupunkina, sillä nämä kaksi asiaa yhdistyivät jo keskiajalla rakennetussa Hämeen linnassa.

Vankilan kotisivut kertovat, että seillä ovat istuneet tuomiotaan monet tunnetut hahmot Suomen rikoshistoriasta, kuten murhamies Matti Haapoja ja puukkojunkkarit Isoo-Antti ja Rannanjärvi. Myös tunnettuja naisia on istunut linnassa, muun muassa runoilija Elvi Sinervo ja unisaarnaaja Maria Åkerblom.

Kesästä 2020 lähtien Vankilan pääsee kokemaan aivan uudella tavalla, kun käyttöön otetaan audiovisuaalisia ja digitaalisia esityskeinoja. Näyttely antaa entistä vaikuttavamman kuvan vankilan kokeneiden vankien ja vartijoiden muistoista.

vankila_inside

Vuonna 1871 valmistunut Vankila on Suomen ensimmäinen sellivankila, se on saanut vaikutteita amerikkalaisvankiloista.

Vankila_prison_museo_museum

Vankilassa on esillä myös vankien tavaroita, osa selleistä on sisustettu ja seinillä näkyy vankien kirjoituksia.

Koe ja näe sotahistoria: