Ilorannalle Sustainable Travel Finland -merkki

Ilorannalle Sustainable Travel Finland -merkki osoituksena kestävästä ja pitkäjänteisestä työstä kestävän matkailun parissa. Ilorannan suku on asunut Hannulan tilalla jo yli sata vuotta ja matkailutoimintaakin on ollut jo vuodesta 1937 lähtien. Kestävä kehitys on yksi meidän arvoista ja aina on eletty sopusoinnussa luonnon kanssa sekä pidetty huolta ympäristöstä. Aina on myös pyritty käyttämään paikallisia palveluja ja paikallista henkilökuntaa palveluksessaan, sekä työllistämään monia toimialayrittäjiä lähialueilta, niin paljon kuin vaan mahdollista. Näin toimiessaan Iloranta haluaa myös pitää kotipaikkakuntansa elinvoimaisena omalta osaltaan.

Viime vuosina kestävään kehitykseen ollaan kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Vuodesta 2014 alkanut määrätietoinen kestävän matkailun kehitystyö toi Ilorannalle ensimmäisen sertifikaattinsa ECEAT ry:ltä, Suomen luomumatkailuyhdistys – ECEAT Suomi ry myönsi Ilorannalle sertifikaatin ekologisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä ja nyt Ilorannalle on myönnetty Sustainable Travel Finland-sertifikaatti. Olemme sitoutuneet noudattamaan Sustainable Travel Finland -sertifikaattia, joka tarjoaa kestävän matkailun mukaisia toimenpiteitä Ilorannan ja asiakkaidensa arkeen.

Lähiruokaa ja itse leivottua leipää

Iloranta on vanha maatila, joka on muuntautunut palvelemaan nykyajan asiakkaita, niin lomalaisia, yritysasiakkaita, leirikoululaisia, senioreita kuin ulkomaalaisiakin asiakkaita. Kaikille asiakkaillemme haluamme tarjota sitä samaa, kokonaisvaltaista hyvinvointia, maukasta

lähiruokaa, suomalaista maaseutua ja luonnon rauhaa sekä erilaisia liikunta-aktiviteetteja.

Lähiruoka on Ilorannan ylpeys. Elintarvikkeista lähiruokana Ilorantaan tulee lihoja, kaloja, rapuja, perunoita, vihanneksia, sieniä, marjoja ja jauhoja. Osa ruokatarvikkeista tulee suoraan lähimetsistä tai järvestä. Osa jopa omasta pihasta tai pellolta.

Olemme ylpeitä siitä, että voimme kertoa ruokien alkuperän tarkkaan. Sienikastikkeen ja -salaatin sienet ovat itse poimittuja, hirvi on kaadettu Kalkkivuoressa, ehkä jopa Ilorannan vanhan isännän Mikon kaatamana.

Vihannekset tulevat Aspilan tilalta ja perunat ovat peräisin Tuittulan hiekkamailta, Nikulan Simolta. Kaikki leivät on leivottu itse. Niistä perinteisin on ruisleipä, joka on perua 1900-luvun alkupuolelta, kun taloon tuli emännäksi Elin Iloranta. Hän toi juuren tullessaan ja yhä samaan juureen valmistamme oman leipämme.

Vastuullisuus Ilorannassa

Ilorannan uudessa siivessä Omenatarhassa on maalämpö ja sitä hyödynnetään nyt myös päärakennuksessa, sekä lattialämmityksessä että kuuman veden suhteen. Mökeissä ja punaisen talon aulassa on ilmalämpöpumput. Pellot vuokrattiin aikanaan naapurille ja samalla luovuttiin traktorista, joka on turhan iso meidän tarpeisiin. Tarvittavat työt hoidetaan mönkijällä.

Suuri osa Ilorannan aktiviteeteista suoritetaan omalla lihasvoimalla, ihan tietoisesti. Ainoa poikkeus on kalastuslautta, mutta moottorin koko suhteessa lautan kokoon on pieni sekä sillä ajellaan vain kesäisin ja lyhyitä matkoja.

Minimoimme myös maastoon kohdistuvat ympäristövaikutukset, kun siellä liikutaan jalan merkityillä reiteillä, pyörillä ja vaikka potkukelkoilla tai lumikengillä, eikä ollenkaan moottorikelkoin tai mönkijöin. Tässä on myös se etu, että luonnossa saa liikkua ilman suurempaa meteliä, eikä silloin aiheuteta häiriötä muillekaan.

Lajittelua ja kierrätystä on kehitetty vuosi vuodelta ja sitoutetaan asiakkaat myös siihen, hyvin tuloksin. Me haluamme olla mukana edistämässä kestävää kehitystä omalta osaltamme jatkossakin. Meillä käy paljon leirikoululaisia, joille konkreettiset esimerkit energiansäästövinkeistä toivottavasti tarttuvat mukaan omaan arkeen. Tällaisia pieneltä tuntuvia juttuja ovat esim. valojen ja television sammuttaminen huoneista lähdettäessä. Tai että tuuletetaan huone viileällä ilmalla nopeasti, ettei lämpö karkaa. Tai että käytetään ilmalämpöpumppuja lämmittämiseen, ei pattereita.

Näemme myös työnantajana alueellisena velvoitteena pyrkiä palkkaamaan paikallisia ihmisiä meille töihin, jotta Hauho osaltamme pysyy vetovoimaisena. Myös alueellinen yhteistyö on meille tärkeää muiden alueen yrittäjien kanssa.

Sosiaalinen kestävä kehitys – kanta-asiakkaita vuosikymmenten takaa

Meillä sosiaalinen kestävä kehitys toteutuu varmasti paremmin kuin missään muualla Suomessa, meidän kanta-asiakaskunta on ihan uskomatonta. Meillä on asiakkaina neljännen polven ilorantalaisia ja pisimpään yhtäjaksoisesti käyneitä asiakkaita jo 50-vuoden ajalta. Kolmannen polven ilorantalaisia on jo useita kymmeniä, ellei jo satoja. Nykyajan kaupunkilaisilla ei monella ole enää yhteyksiä maaseudulle, me olemmekin monelle heidän mummolansa. Sitä me haluammekin olla.

Kirjoittaja: Samu Lescelius