Luontoelämyksiä Lopen reittien varrelta kaikille aisteille

Luonnossa kulkijalle on tarjolla elämyksiä kaikille aisteille. Saamme nauttia kauniista maisemista, huumaavista tuoksuista sekä makuelämyksistä. Metsät ovat pullollaan syötäväksi kelpaavia kasveja. Luonnonyrttien etuna on se, että ne ovat kerättävissä jo varhain keväällä ennen viljellyn satokauden alkua. Luonnonyrtit ovat myös hyvä lisä kesäiseen ruokavalioon. Loppukesästä ja syksyllä kypsyvät marjat ja sienet. Säilömällä sadosta voi nauttia vielä talvellakin. Luonnonantimet ovat todellista superfoodia, ravinteikkaita ja maistuvia.

Lopen luontoreitit Iso-Melkuttimelta Marskin majalle kulkevat järvien lomassa kuivilla mäntykankailla, mutta syötävien lajien määrä on sielläkin runsas. Pääpaino on marjoissa, mustikkaa, puolukkaa ja juolukkaa esiintyy laajasti. Kosteimmista paikoista, kuten järvien rannoilta ja ojien uomista löytyvät eri lajit, esimerkiksi lillukka ja huumaavalla kukinnolla tuoksuva mesiangervo. Luonnonyrttien keräämisessä on tärkeää lajintuntemus, koska osa luonnonvaraisista kasveista on myrkyllisiä. Digitaalisuus on tässäkin apuna. Mobiilisovelluksia on tarjolla tunnustamisen avuksi. Luonnonyrtteihin tutustuminen on turvallista aloittaa helposti tunnistettavista lajeista esimerkiksi maitohorsmasta, voikukasta tai nokkosesta. Tiesitkö, että vuoden luontoyrtiksi 2018 on valittu nokkonen? Kuivilla kankailla tuo polttelevia muistoja herättävä kasvi ei viihdy, mutta rehevimmistä maastoista sitä löytyy hyvin kerättäväksi. Kuivaus tai nopea ryöppäys taltuttaa nokkosen poltteen. Kokeille vaikka nokkossipsejä. Nokkosta voi käyttää monipuolisesti myös muuallakin kuin keittiössä: nokkosvesi toimii puutarhassa lannoitteena ja kasvinsuojeluaineena. Nokkosen kuitua on osattu käyttää kalaverkkojen ja tekstiilien raaka-aineena jo kivikaudella.

Suomalainen jokamiehenoikeus tarjoaa meille monipuoliset mahdollisuudet nauttia luonnon antimista. On kuitenkin hyvä muistaa tietyt rajoitukset luonnonvaraisia kasveja hyödynnettäessä. Sallittua on ilman lupaa kerätä sieniä ja marjoja, poimia kukkia ja ruohomaisia kasveja. Maaomistajan lupa tarvitaan puun osien, kuten kuusenkerkkien, koivun- tai pihlajanlehtien keräämiseen. Luonnonsuojelualueilta, kuten kansallispuistoista ei saa kerätä kasveja, vaikka sienestys ja marjastus onkin sallittua.

Luonnonyrttien keräämiseen paras ajankohta on alkukesä, jolloin kasvustot ovat vielä nuoria ja matalia. Kerää vain sen verran kasveja kuin tarvitset. Älä kerää yhtä kohtaa tyhjäksi, jotta kasvusto säilyy elinvoimaisena. Kasveja tulee käyttää kestävästi, eikä luontoa riistävästi. Jos keräät raaka-aineita yrttijuomaa varten, paras sää on kuiva ja poutainen. Säällä ei ole merkitystä, kun keräät kasveja tuoreena käytettäväksi. Kerää alueelta, joka ei ole lähellä vilkasliikenteistä tietä. Kasvit kannattaa käsitellä mahdollisimman pian keräämisen jälkeen, koska ne nuupahtavat nopeasti. Luonnonyrtit voi säilöä helposti talven varalle kuivaamalla tai pakastamalla.

Luonnonyrttejä voi käyttää monipuolisesti ruoanvalmistuksessa. Nokkonen maustaa letut ja sämpylät. Voikukan lehdistä valmistuu pesto ja kukinnoista hillo. Maitohorsmasta voi hyödyntää nuoret versot parsan tavoin. Sen kukinnot sopivat yrttijuomien raaka-aineiksi. Katajanmarjoilla on perinteisesti maustettu riistaruokia. Smoothien teet näppärästi marjoista. Kirpeä ketunleipä antaa oman säväyksensä makeaan jälkiruokaan.

Nautitaan luonnosta!

Nokkosohukaiset

1,5 dl kuivattua ja jauhettua nokkosta
5 dl maitoa
4 dl hiivaleipäjauhoja
2 kananmunaa
1 tl sokeria
2 tl suolaa
1 rkl öljyä

Sekoita jauhot ja 2 dl maitoa hyvin. Lisää sitten loput maidosta ja muut ainekset. Anna taikinan seistä noin tunti ennen paistamista. Paista kuumalla ohukaispannulla pieniä lettuja ja tarjoa puolukkahillon kanssa.

Mustikkasmoothie

200 g mustikoita
1 pieni omena
5 dl piimää tai maustamatonta jogurttia
½ dl kauralesettä
(2-3 tl sokeria tai hunajaa)

Soseuta aineet tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella.