Juhannukseen kuuluu valoisat yöt, juhannustaiat ja -perinteet

Suomalaisille kesän tärkein juhla on keskikesällä vietettävä juhannus. Juhlaa vietetään usein järvien rannoilla ja maaseudun keskellä, suurimpien kaupunkien tyhjentyessä. Juhannukseen kuuluu monia perinteitä, kuten juhannussauna, juhannusyön leikkimieliset juhannustaiat ja rannoille syttyvät juhannuskokot.

Juhannusta vietetään kesäkuun puolivälin jälkeen. Suurin osa suomalaisista hakeutuu silloin luonnon helmaan kesämökeille, leirintäalueille, lomakyliin ja maaseudulle. Juhannuksen aikaan niittykukat ovat kauneimmillaan ojanpientareilla ja niitä poimitaan maljakoihin sekä kukkaseppeleiden tekoa varten. Ovenpieliin tai porteille tuodaan metsästä koivuja, myös kaupungissa harvat avoinna olevat paikat koristelevat ulkotilat koivuilla. Koivun oksista tehdään myös juhannussaunaan tuoreet saunavihdat.

Juhannuskokko kruunaa kylän juhlan

Juhannuskokon polttaminen on yksi vanhoista perinteistä, joilla on aikoinaan peloteltu pahoja henkiä pois. Nykyään juhannuskokkoja sytytetään lähinnä juhannustunnelman luomiseksi. Kokkoja poltetaan yleensä järvien rannoilla, mikäli metsäpalovaroitus sen sallii. Kokko voidaan rakentaa myös lavalle veden päälle, josta se ei pääse leviämään kuivalle maalle. Monissa kylissä pidetään kyläjuhlia, joissa kokko sytytetään juhannusaattoiltana. Kyläjuhliin kuuluu usein myös tanssit, joita järjestetään tanssilavoilla ja kylätaloilla. Juhannustanssien tunnelma valoisana kesäiltana, kukkamekkojen ja kesän huumaavien tuoksujen ympäröimänä on unohtumaton kokemus.

Taikoja ja tunnelmaa juhannusyössä

Juhannusyöt ovat valoisia, joten suomalaiset usein valvovat juhannuksena aamuun asti nauttien juhannustunnelmasta ja yöttömästä yöstä. Juhannustaiat ovat osa juhannusöiden perinteitä, erityisesti naimattomien naisten kohdalla. Nykyään juhannustaikoja tehdään lähinnä leikkimielellä. Juhannuksena voit kokeilla esimerkiksi kaivoon tai lampeen kurkistamista alasti, tällöin sinun tulisi nähdä tulevan sulhasesi kuvajainen veden pinnalla. Toinen suosittu taika on kerätä seitsemän erilaista kukkaa tyynyn alle, jolloin näkee tulevan sulhasensa unessa. Hyvää naimaonnea on luvattu sille, joka pyörii juhannusyönä alasti niityllä. Yleensä juhannustaiat liittyvät naimaonneen ja tulevan sulhasen ennustamiseen. Useimmat taioista kehotetaan toteuttamaan alasti.

Vietä ikimuistoinen juhannus Hämeessä

Juhannuksen aikaan kannattaa suunnata kyliin, sillä monet palvelut ja nähtävyydet sulkevat ovensa kaupungeissa. Tänä kesänä suuremmat juhannustapahtumat on myös poikkeustilanteen takia peruutettu, mutta tekemistä löytyy varmasti! Petäyksen rantaravintola Kaisassa sytytetään perjantai-iltana kokko ja lauantaina terassilla voi kuunnella livemusiikkia. Myös Petäyksen rantasaunat ovat lämpimänä juhannussaunaa varten. Hämeenlinnan satamasta pääset nauttimaan juhannustunnelmasta Vanajaveden aalloilla, kun lähdet juhannusristeilylle Hopealinjan kyydissä. Matkailukeskus Lempivaarassa Riihimäellä järjestää myös juhannusjuhlat, perjantain kokko syttyy lapsiperheille ystävälliseen aikaan jo klo 18.00. Livemusiikkia on tarjolla sekä perjantaina että lauantaina. Forssan seudulla voi osallistua juhannusaaton yömelontaan Liesjärvellä Erärengen opastuksella. Korteniemen perinnetilalla voit valmistaa itse vihdan juhannussaunaan.

Juhannus Hämeenlinnassa – tänne on kerätty lisää vinkkejä juhannukseen Hämeenlinnan seudulla!