Mielenkiintoinen historia herää eloon Hakkapeliittatapahtumassa

Hakkapeliitat olivat suomalaisia sotilaita, jotka palvelivat Ruotsin armeijassa 1600-luvulla. Suomi oli siihen aikaan osa Ruotsia. Sotilaita tarvittiin Itämaasta eli Suomesta Ruotsin kuninkaan käymiin sotiin Euroopassa. Hakkapeliitoiksi sanottiin suomalaisia sotilaita, koska heidän sotahuutonsa oli ”Hakkaa päälle!”. 

Tammelasta lähti väkilukuun nähden eniten Hakkapeliittoja 30 vuotiseen sotaan Saksanmaalle. Siitä syystä Hakkapeliittojen historia herää henkiin joka vuosi elokuun ensimmäisenä viikonloppuna ja Hakkapeliittatapahtumaa on järjestetty Tammelassa jo yli 40 vuotta.

Tapahtuma alkaa Tammelan vanhan harmaakivikon pihamaalla, jossa toteutetaan seppeleenlasku hakkapeliittapatsaalla. Seppeleenlasku on kunnioitus tammelalaisille Hakkapeliitoille eli miehille, jotka lähetettiin 30-vuotiseen sotaan Saksanmaalle. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkolla suoritetaan patsaan edustalla väenotto. Hakkapeliittasotilaat suorittavat väenoton tempaamalla viattomia sivustakatsojia mukaan sotilasjoukkoihin. 1600 -luvullakin sotaväkeen joutuminen oli joillekin pakkotilanne. Talosta otettiin sotaväkeen joko hevonen tai mies. Kerrotaankin tarinaa, jossa appiukko halusi säilyttää hevosensa ja päästä laiskasta vävystään eroon – silloin hän antoi mieluusti vävyn sotaväkeen.

Ratsukot, sotilaat ja kuninkaan vaunut suuntaavat väenoton jälkeen Mustialaan, jossa varsinainen kaksipäiväinen Hakkapeliittatori pidetään. Hakkapeliittatorilla pääsee helposti 1600-luvun tunnelmaan, koska torimyyjät, käsityönäytösten tekijät, kerjäläiset ja muu väki ovat pukeutuneet säätynsä mukaan. Näet kerjäläisiä takkutukkineen ja paljaine varpaineen. Kun käännät katseen toiseen suuntaan, näet hoviväkeä tai itse kuningasparin upeassa pukuloistossaan. Kannattaa siis tulla kauempaakin katsomaan!

Myyntikojuja on reilusti toistasataa, eikä missään näy muovia. Kojut on tehty puusta ja kaikki rekvisiittakin on suunniteltu niin, että se olisi voinut olla käytössä jo 1600-luvulla. Myyntikojuissa on myytävänä kotitekoisia ruokia, leivonnaisia, käsitöitä, taidetta ja tarvekaluja. Yleisölle esitellään myös vanhoja työtapoja. Voit iloksesi ihmetellä saippuan keittoa, raudan taontaa, voin kirnuamista ja köyden punontaa! Lisäksi tapahtumassa voit ihastella tansseja tai kuunnella luentoja. Lapsille on omaa tekemistä.

Ruokaa on moneen makuun, vaikkapa lättyjä tai hernekeittoa. Voit myös tilata itsellesi paikan useasta eri kattauksesta, joissa tarjolla on 1600-luvun pitopöydän antimia. Ja jännää Hakkapeliittojen historiassa on ainakin se, että 1600-luvun pitopöydässä voit syödä sormin – aivan niin kuin ennen vanhaan tehtiin!