Häme by Cycle: Idänkävijän reitti

  • Pyöräilijä kulkee yksin hiekkatiellä metsässä.
  • Näkötornista näkyy järvien ja metsien maisema.
  • Pyöräilijä on sillalla. Järvestä heijastuu hänen kuvansa.

Koe Hämeen luonto ja kulttuurihistoria yhdellä pyöräreitillä

Idänkävijän reitti on 260 kilometrin  ja 3–5 päivän hiekkatievoittoinen ympyräreitti, joka kuljettaa pyöräilijän läpi Kanta-Hämeen kulttuurihistoriallisten maisemien, harjujen, järvien ja kylätaajamien Hämeen järviylängön alueella. Se yhdistää kaupunkien palvelut, erämaatunnelmat, kulttuurikohteet ja monipuoliset majoitusmahdollisuudet yhtenäiseksi pyöräretkeksi, joka soveltuu erityisesti gravel- tai retkipyörillä kulkeville seikkailijoille.

Häme by cycle gravel ja pyörävaellusreitit

Parhaiten reitti soveltuu gravel-pyörille, ja pyöräilijän on hyvä varautua sorateihin, metsäteihin ja harvakseltaan kulkeviin päällystettyihin siirtymiin.

Pituus

263 km

Kesto

3-5 päivää

Nousumetrit

1962 m

Korkein kohta

149 m

Päällystämätön

69 %

Polkua

3 %

Haastavuus

2-3

Ajettavissa

100 %

Idäntien ja Hämeen Härkätien risteyksessä

Kanta-Hämeessä kohtasivat kaksi muinaista valtasuonta: idän kauppareitti, joka kuljetti muun muassa hopeaa kaukaa Bysantista ja arabimaailmasta jo viikinkiajalla (n. 800–1050), sekä Hämeen Härkätie, joka on tunnettu keskiajalta lähtien tärkeänä yhteytenä Turun ja Hämeen linnan välillä. Näillä reiteillä kulkivat niin kauppiaat, pyhiinvaeltajat kuin viestinviejätkin tuoden mukanaan uusia vaikutteita.

Rautakaudella Häme oli osa laajaa idän ja lännen välistä kauppaverkostoa. Idäntie toi Hämeeseen hopeaa, helmiä ja muita kaukomaiden aarteita – ja vei mukanaan turkiksia, metalleja ja käsitöitä. Kaupan mukana kulkivat myös tarinat, uskomukset ja vaikutteet, jotka rikastuttivat paikallista kulttuuria ja jättivät omia jälkiään alueen historiaan.

Luontokohteita ja paikallisia palveluita

Idänkävijän reitti yhdistää Riihimäen, Lopen, Tammelan, Forssan ja Hämeenlinnan toisiinsa viehättävien luontokohteiden ja paikallisten palveluiden kautta.

Matkalta löytyy kauniita luontokohteita kuten Komion luonnonsuojelualue, Saaren kansanpuisto, Pääjärven virkistysalue ja Ahveniston luonnonsuojelualue. Reitti kulkee osin myös viikinkiajalta lähtöisin olevaa Hämeen Härkätietä pitkin

Reitti on retkeiltävissä luontokohteissa ja leirintäalueilla yöpyen, mutta myös kokonaan ilman telttaa majataloissa ja hotelleissa yöpyen varaamalla majoitus hyvissä ajoin etukäteen. Kokenut pyöräilijä saa reitistä itselleen sopivasti haastetta, mutta matkan voi taittaa myös rauhallisesti luonnosta nauttien.

Kuva reittikartasta.

Reitin tiedot

Idänkävijän reitti sopii pyörävaeltajile, joilla on kokemusta muutaman vuorokauden kestävistä pyöräretkistä.

Reitti on suunniteltu kuljettavaksi 3–5 päivän aikana, kumpaan suuntaan tahansa. Matkan varrella voit valita yöpymisen laavulla tähtitaivaan alla tai levätä mukavasti majoitusliikkeessä. Palveluita ja taukopaikkoja löytyy eri välimatkoin – juuri sopivasti rytmittämään matkaa ja tarjoamaan hetkiä levähdykseen.

Suositeltavaa on käyttää gravel- tai maastopyörää.

Tarkemman reittikuvauksen löydät tämän sivun alalaidasta.

Lataa GPX jälki Tarkastele reittiä ja sen palveluita kartalla Vaativuusluokitukset

Kohokohdat

  • Kanta-hämäläistä soratietä parhaimmillaan: rauhallista, vaihtelevaa ja hyvin hoidettua.
  • Saaren kansanpuisto, Komion luonnonsuojelualue ja Pääjärven virkistysalue
  • Tutustu historiallisen Hämeen Härkätien tarinaan metsittyneellä Rauniotiellä
  • Ahveniston ja Turengin jylhät metsämaisemat
  • Lukuisat kesäkahvilat ja museot tarjoavat hyviä mahdollisuuksia ansaittuun taukoon kesken pyöräilypäivän
  • Reitin varrelta löytyvät useat laavut ja tulipaikat antavat yöpymiselle useita vaihtoehtoja.
  • Lopen alueen lukemattomat kirkasvetiset pienet järvet ja erämaiset alueet
  • Kaupunkien kulttuuri- ja museokohteet

Hyvä tietää

  • Reitti on ajettavissa kolmena vuodenaikana (kevät, kesä ja syksy). Parhaimmillaan se on toukokuusta syyskuuhun
  • Reitillä on ainoastaan digitaalinen reittiopastus, lue bikeland.fi ohjeet ja vinkit onnistuneeseen reittinavigointiin.
  • Polkupyöräksi soveltuu mikä tahansa hyvin huollettu retki-, gravel- tai maastopyörä.
  • Renkaan on hyvä olla vähintään 40 mm ja pistosuojattu.
  • Retkeilyn mukavuutta lisää pyörään kiinnitettävien laukkujen käyttö selkärepun sijaan.
  • Pysy aina opastetulla reitillä ja pyri käyttämään vain reittikuvauksessa suositeltuja leiri- ja taukopaikkoja.
  • Suojele herkkää luontoa ja maaseutua äläkä jätä roskia luontoon.
  • Noudata myös muilta osin Retkietikettiä ja Maastopyöräilijän etikettiä ja kunnioita maaseudulla kulkevia maatalouskoneita odottamalla niiden siirtymistä pois tieltä.
  • Reitin varrella on useita tutustumisen arvoisia kohteita joissa pitää kulkea jalan. Vierailessasi näissä on syytä varata mukaan kävelyyn sopivat kengät ja lukko pyörän lukitsemiseksi.
  • Reitillä on tulipaikkoja joiden puuhuollon määrä vaihtelee. Oma retkikeitin on hyvä olla mukana.
  • Tulenteko vain siihen osoitetuilla paikoilla. Tulenteossa tulee muistaa, että avotulen tekeminen on ehdottomasti kiellettyä maastopalovaroituksen aikana. Tietoa alueellisista maastopalovaroituksista löytyy Ilmatieteenlaitoksen sivuilta.
  • Puhelinverkko kattaa lähes koko reittialueen. Avun soittaminen onnistuu parhaiten numerosta 112 mikäli 112 -sovellus ei toimi. Suosi aina 112 sovellusta, joka paikantaa sijaintisi automaattisesti.
  • Reitti ylittää vilkkaita teitä, kuten valtatie 12 ja kantatie 54 ja 53 joiden ylityksessä on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta.
  • Tarkista aina sääennusteet ennen reittiosiolle lähtöä ja varaudu sään mukaisin varustein.
  • Ennen reitille lähtöä muista aina kertoa jollekkin minne olet menossa ja milloin suunnittelet olevasi perillä.
  • Uinti on mahdollista useassa paikassa reitin varrella. Puistoalueista löytyy hyvin infoa alueen tauluista ja luontoon.fi portaalista.
  • Reitti kulkee julkisten teiden lisäksi yksityisten tiekuntien teillä, joiden kunnossapidosta yksityiset tahot ovat vastuussa. Mikäli huomaat reitillä heikossa ajokunnossa olevia teitä, ilmoitathan asiasta meille sähköpostitse info@hvay.fi. Näin osaamme kirjata tiedon reitin olosuhdetietoihin sekä ilmoittaa asiasta tien ylläpidosta vastaavalle taholle.

Yöpyminen

Majataloja, vuokramökkejä, maatilamatkailukohteita sekä laavuja ja kotia löytyy reitin varrelta. Majoituspalveluiden hinnat vaihtelevat edullisesta premiumiin, mutta yleensä majoituksissa on erinomainen hinta-laatu-suhde. Majoitukset kannattaa varata etukäteen ja varmistaa mahdollisuus pyörän säilytykseen.

Leirintä on sallittua ja maksutonta leirintään osoitetuilla paikoilla ellei kyseessä ole palveluilla varustettu maksullinen leirintäalue tai majoituspaikan yhteydessä oleva telttapaikka.

Tutustu retkietikettiin ja huomioi eri puisto- ja virkistysalueiden säännöt.

Polttopuita ja käymälä löytyy useimmilta tulipaikoilta. Polttopuut saattavat olla toisinaan loppu, joten kannattaa varautua matkaan omalla retkikeittimellä.

Tarkista leiripaikat ja niiden säännöt reitin varrella luontoon.fi -kartalta.

Ruoka ja juoma

  • Reitin varrella sijaitsee ravintoloita, kahviloita ja kauppoja taajamissa ja niiden lähellä.
  • Maaseudulla palveluiden aukioloajat voivat vaihdella kausittain. Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista ajantasaiset aukioloajat ennen matkaa.
  • Reitin varrella olevista ravintoloista, kahviloista, kioskeista ja kaupoista voi pyytää juomapullojen täyttöä. Suositeltavaa on pakata mukaan ruokaa ja juomaa vähintään yhden vuorokauden tarpeisiin.
  • Yöpymistä suunniteltaessa tai lämpiminä kesäpäivinä veden tarve kasvaa, joten suosittelemme varaamaan mukaan vähintään kolmen litran juomavesikapasiteetin. Tämä pienentää riskiä veden loppumisesta erityisesti hiljaisemmilla osuuksilla.
  • Laavuille ja nuotiopaikoille tultaessa on tärkeää huomioida maastopalovaroitukset.Avotulen teko on kielletty maastopalovaroituksen aikana myös suurimmassa osassa merkityistä nuotiopaikoista. Ajankohtaiset varoitukset löydät Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.
  • Leiriytymistä suunnittelevien kannattaa huomioida, että suositelluilla leiripaikoilla ei yleensä ole juomavettä saatavilla. Kanna vesi mukaasi edeltävältä vesipisteeltä. Luonnonvesi, kuten järvivesi, tulee aina puhdistaa ennen käyttöä – joko keittämällä tai vedenpuhdistusvälineiden avulla.
  • Ruokakaupat: Riihimäki, Loppi, Tammela, Forssa, Renko, Hämeenlinna, Turenki, Ryttylä

Haastavuus

Reitti on suurimmaksi osaksi teknisesti helppoa hiekkatietä ja siihen verrattavissa olevaa metsäautotietä. Reitin pituus ja sijainti vaatii vähintään kaksi omatoimista yöpymistä. Kaupunkien ja taajamien kohdalla reitti kulkee enimmäkseen päällystetyllä tiellä. Reitillä on pieni määrä helppoja polkuja. Nousut ovat eteläsuomalaiseen tyyliin lyhyitä. Suositeltava minimirengaskoko on 40mm, mutta kokenut pärjää huomattavasti kapeammallakin.

Reitti on ajettavissa molempiin suuntiin eikä vaikuta merkittävästi ajopäivien pituuteen.

⚠️ Ole varovainen teiden ylityksissä ja huomaa, että monella kylätiellä on kapea piennar.

  • Reitti ylittää vilkasliikenteisen valtatie 10 ja kantatie 54 ja 130 joiden ylityksissä on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta.
  • Riihimäellä Hämeenlinnan suunnasta saapuessa kantatie 54.sen ylityksen jälkeen on hyvä huomioida vilkas raskaankaluston liikenne ja pysyä merkatulla jäljellä.
  • Ahveniston harjulle noustessa ja muutamissa paikoissa harjulla on lyhyitä teknisiä osuuksia.
  • Lopen Luutasuolla voi kapea rengas lyhyen matkaa upota hienoon hiekkaan vuodenajasta riippuen.
  • Forssaan saapuessa Tammelan Syrjäharjulla on paikoin teknisempiä polun kohtia, joissa on pientä kivikkoa reitillä.
  • Uudensillanmäellä Tammelassa on kivikkoista polkua ja jyrkkä mäki, jonka kohdalla voi olla paikoin tarve taluttaa pyörää.

Reitti ansaitsee haastavuusluokituksen 2-3. Haastavuusluokittelu taulukon löydät bikeland.fi sivustolta.

Saapuminen

Erinomaiset julkisen liikenteen yhteydet tekevät reitistä helposti saavutettavan kohteen pyöräilijöille eri puolilta Suomea. Reitin varrella on 4 rautatieasemaa.

Junalla:

4 rautatieasemaa reitin varrella tekevät reitille lähtemisen tai reitin kulkemisen osissa helpoksi. Voit lähteä miltä tahansa asemalta reitille. Suurin osa kaikista junista pysähtyy Hämeenlinnan ja Riihimäen asemalla. Turengin ja Ryttylän asemilla pysähtyvät Helsinki-Tampere välillä kuljevat paikallisjunat.

Asemat reitillä: Riihimäki, Hämeenlinna, Turenki, Ryttylä

Lähijunissa voit kuljettaa pyörän maksutta ilman ennakkovarausta. Kaukojunissa pyörän kuljetus on maksullista ja edellyttää paikkavarausta. Jos tuot pyörän kaukojunaan, muista varata pyörälle paikka etukäteen, erityisesti kesällä ja viikonloppuisin, jolloin paikat saattavat täyttyä nopeasti.

Tarkista ajankohtaiset aikataulut:

👉  vr.fi

Bussilla:

Voit aloittaa tai lopettaa pyöräretken helposti Hämeenlinnassa tai Riihimäellä joiden kautta reitti kulkee, ja joihin on tarjolla alueellisia bussiyhteyksiä. Hämeenlinnaan ja Riihimäelle kulkee myös suoria pikavuorobusseja muun muassa Helsingistä, Tampereelta ja Lahdesta, joten reitille on helppo saapua myös ilman autoa.

Hämeenlinnan ja Riihimäen linja-autoasemat toimivat luontevina aloitus- ja lopetuspisteinä reitille. Myös Turengin kautta kulkevat bussit tarjoavat hyvän vaihtoehdon reittiin liittymiseen esimerkiksi lyhyemmän retken tai päiväetapin muodossa.

Tarkista reitit ja aikataulut:

👉 matkahuolto.fi

👉 perille.fi

Autolla:

Reitin voi aloittaa useista eri kohdista – tarkista paikalliset pysäköintisäännöt. Sopivia aloituspaikkoja ovat esimerkiksi taajamat. Pysäköintipaikat kannattaa tiedustella internetistä etukäteen. Muista tarkistaa aina pysäköintialueen ehdot ja soveltuvuus tarpeesi mukaan.

Pysäköintialueita, jossa myös pitkäaikainen pysäköinti on mahdollista löytyy kaupungeista ja taajamista, usein rautatieasemien läheisyydestä. Matkaparkkeja löytyy reitin varrelta Lopelta, Tammelasta, Hämeenlinnasta ja Janakkalasta.

Reittikuvaus

Riihimäeltä Räyskälään 67 km

Lähtö Riihimäen rautatieasemalta

Reitti alkaa kätevästi Riihimäen rautatieasemalta, joka tarjoaa hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Reitin alussa Riihimäen palvelut tarjoavat oivan tilaisuuden hankkia eväät ennen reitille lähtöä ja hankkia viime hetken pyörähuollon tarvikkeet.

Hyttikortteli

Reitin kulkee aluksi kaupungin hyväkuntoisia pyöräteitä pitkin. Kolmen kilometrin ajon jälkeen on hyvä pysähtyä varmistamaan varusteiden kiinnitys ja tutustua Riihimäen hyttikorttelin, joka on tunnettu lasiteollisuuden historiasta. Korttelin ympäristössä voi aistia vanhan ajan tunnelmaa, ja sen arkkitehtuuri ja historia tarjoavat kiinnostavan lähtökohdan retkelle.

Riihimäen metsästysmuseo ja Suomen lasimuseo

Lyhyen matkan päässä sijaitsevat Riihimäen metsästysmuseo ja Suomen lasimuseo, jotka esittelevät alueen kulttuurihistoriaa. Metsästysmuseo tarjoaa näkymiä suomalaiseen erä kulttuuriin, kun taas lasimuseo on tunnettu erityisesti suomalaisten lasimestareiden taiteesta.

Paalijärvi ja Hirvijärvi

Reitti vaihtuu pyöräteistä mutkittelevaan kovapintaiseen soratiehen ja kohti Paalijärveä. Paalijärven rannalla sijaitsevat uimaranta ja laavu tarjoavat loistavat mahdollisuudet taukoon. Vain 2 km:n päässä on Hirvijärvi, joka houkuttelee myös uimaan tai nauttimaan tauosta luonnon helmassa. Täällä on myös mahdollisuus päästä saunomaan vuokrasaunassa. Molemmat rannat sopivat mainiosti rauhallisiin hetkiin veden äärellä.

Lopen kirkonkylä

Reitti jatkuu hyväkuntoista hiekkatietä jolla on muutamia kipakoita nousuja ennen Loppijärven rantaa. Matkan jatkuessa hiekkateitä pitkin saavutaan Vanhankosken myllylle ja sähkölaitosmuseolle, jotka tuovat esiin paikallista historiaa. Lopen kirkonkylä, noin 35 km reitin aloituspisteestä, tarjoaa mahdollisuuden täydentää muonavarastoja, ruokailla ja nauttia kirkonkylän tunnelmasta. Tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa myös päivän jatkosuunnitelmat sillä seuraava isompi kauppa on 60km päässä.

Komion luonnonsuojelualue ja Luutasuo

Lopen jälkeen reitti jatkuu Pilpalantietä pitkin kohti Komion luonnonsuojelualuetta. Luutasuon alueelle koukataan Pappilanläänin reippaan hiekkatienousun kautta. Luutalammin rannalla oleva tulipaikka tarjoaa rauhallisen levähdyspaikan. Levähdyspaikalla evästäessä voit nähdä joutsenten kiihdyttävän lammelta lentoon tai kuulla kaakkurin huudon. Luutasuon alueen selkeät reitit, kuten Esteetön Samo (1 km), Pikku-Samo (3,5 km) ja Luutaharjun Samo (6,5 km), lähtevät Luutasuon pysäköintialueelta ja ovat retkeiltävissä kävellen, osin myös pyöräillen. Komion luonnonsuojelualueella yöpyminen on sallittua Komionlampien telttailualueella.

Marskin maja ja Räyskälän kyläkauppa

Komion alueen lävitse kuljetaan mäntykangasmetsien ympäröiminä idyllisiä hiekkateitä pitkin harjumaisemissa. Komion alueen jälkeen Räyskälään asti on seudun vuoristoratatiet. Ensin sorastettu Eräläntie ja perään asfaltoitu Räyskäläntie – nämä kannattaa ajaa rauhallisesti. Ennen Räyskälää voi poiketa Marskin majalla, joka on 2 km päässä reitiltä. Kesäkaudella majan kahvila ja museo tarjoavat mielenkiintoisen taukopaikan. Matkalta löytyy taukopaikaksi myös Pilkuttimen kota ja Sähkönokka, joissa yöpyminen on kielletty, mutta päiväaikaiselle tauolle ne tarjoavat mainiot puitteet. Räyskälän kyläkauppa, noin 70 km kohdalla lähtöpisteestä, on viimeinen paikka täydentää eväitä ennen Tammelaa. Lähellä sijaitsee Räyskälän lentokentän ravintola, joka tarjoaa mainion taukopaikan ja majoitusta sekä Camping Laakasalon leirintäalue, jossa pääsee leiriytymään myös teltalla.

Hämeen järviylänköä pitkin Saaren kansanpuistoon (21 km)

Hämeen järviylänkö

Tauluntieltä käännytään Melkuttimentielle, joka on hiekkatie. Iso-Melkuttimen alue toimii porttina Hämeen järviylängölle, joka on täynnä upeita järvi- ja harjumaisemia.

Porras ja Saaren kansanpuisto

Reitti jatkuu vaihtelevaa hiekkatietä pitkin Hämeen Härkätielle josta saavutaan Portaan kylään. Kylä on ollut Eteläisen Suomen tärkein risteysalue Hämeen Härkätien kukoistuksen aikaan. Portaan Nahkurinverstaalla voi nauttia kahvit, majoittua tai tutustua ainutlaatuiseen mahkatehdasmuseoon. Lyhyen asfattitien jälkeen alkaa yksi reitin hienoimmista osuuksista. Saaren kansanpuistoon saavutaan lehtomaista ulkoilupolku pohjaa – tässä kohtaa mittarissa on jo 85 km. Saaren kansanpuisto on upea ympäristö tauolle. Puistosta löytyy ravintola, kioski, uimarantoja sekä historiallisia kohteita joihin voi tutustua. Alueella saa yöpyä vain Kuivajärven rannalta löytyvän Raanpään laavun luona olevissa puutelttoissa. Läheiseltä Venesilta campingilta löytyy mökin tai telttapaikan vuokrausta ja ravintola. Ennen matkan jatkumista kohti Tammelaa kannattaa tutustua Kaukolanharjun näkötorniin ja Albert Edelfeltin muistomerkkiin.

Lyhyt päiväetappi Tammelasta Forssaan (15 km)

Saaren kansanpuistosta Tammelaan

Saaren kansanpuistosta lähdetään Tammelaan johtavaa seututien reunaa ylittämällä vanha betoninen Saarensalmen silta. Sillan jälkeen on vasemmalla puolella rannassa Venesillan leirintäalue jonka jälkeen poiketaan pyörätiemerkkien opastamana Suvikujalle. Kukkuramäen jälkeen ajetaan pyörätietä pitkin Tammelaan. Tammelassa on mahdollisuus täydentää ruokaa ja juomaa.

Saapuminen Forssaan

Tammelan taajamasta on jäljellä loppupyrähdys Syrjänharjulla kulkevalle vanhalle kirkkotielle, jossa reitti on osin teknistä polkua. Polun teknisyydestä johtuen voi polkupyörää joutua taluttamaan lyhyesti. Reitti päättyy Forssan linja-autoasemalle, jonka ympäristöstä löytyy tori, kauppoja ja ravintoloita – täydellinen päätös ensimmäiselle osuudelle.

Forssasta Hämeen Härkätielle ja Pääjärven virkistysalueelle (34 km)

Reittiosuus kohti Hämeenlinnaa antaa aikamatkan viikinkiajalle, sillä reitillä Forssasta Hämeenlinnaan kuljetaan monin paikoin Hämeen Härkätiellä. Ennen lähtöä Forssasta tulee varmistaa, että mukana on riittävästi vettä ja ruokaa , sillä seuraava isompi kauppa on yli 60km päässä. Reitti alkaa Forssan linja-autoasemalta, josta se kulkee Linikkalanlammin uimarannan ohitse. Tämä tarjoaa mahdollisuuden virkistäytyä jo reitin alussa.

Forssasta Pääjärvelle

Reitti lähtee pieniä hiekkatietä pitkin kohti Mustialan kartanoa. Kartano on historiallinen pysähdyspaikka, jossa voi nauttia sen kauniista ympäristöstä ja vierailla maaseutu museossa. Reitti jatkuu kohti Pääjärven virkistysaluetta. Kuivajärven itäpuolelta löytyy majoitusta Hykkilän huviloilta. Hiekkatie vaihtuu kärrypoluksi ja ylitetään jyrkkä ja korkea Uudensillanmäki, jossa on syytä olla tarkkana ja liikkua pyörällä oman taitotason mukaan. Pääjärvelle saavutaan asfalttipintaista Hämeen Härkätietä pitkin.  Pääjärven virkistysalueella on uimapaikka, laavuja taukoja varten sekä mahdollisuus leiriytyä. Tämä on erinomainen paikka pysähtyä nauttimaan omia eväitä ennen matkan jatkamista.

Hämeen Härkätietä pitkin Hämeenlinnaan (65 km)

Pääjärveltä Renkoon

Pääjärven jälkeen reitti siirtyy Hämeen Härkätielle muutamaksi kilometriksi, ennen kuin se kulkee kärrypolkumaista Rauniotietä pitkin Pitkäjärven tilalle. Nousu tilalle on jyrkkä ja sateella liukas. Tila on luonnonkaunis taukopaikka, jonka jälkeen seuraavana kohteena on Nummenkylän kylätalo. Täällä on kahvila ja uimaranta, jotka tarjoavat mahdollisuuden rentoutumiseen.

Reitti kulkee kumpuilevaa hiekkatietä pitkin, kunnes se saapuu Renkajoen reunaa myötäillen Rengon taajamaan. Rengossa on palveluja, kuten kauppa ja ravintola, joissa voi täydentää juoma- ja energiavarastoja ennen matkan jatkamista. Lisäksi Rengossa kannattaa vierailla Härkätien museossa. Rengon läheisyydessä sijaitsee myös Kulttilan kyläyhdistyksen vuokrattava kota, joka on hyvä majoitusvaihtoehto.

Rengosta Hämeenlinnaan

Rengosta matka jatkuu maastoltaan vaihtelevaa hiekkatietä pitkin. Palvelut vähenevät, joten on tärkeää varautua riittävällä energialla ja vedellä. Ensimmäinen kahvila Rengon jälkeen on Jurevita, joka sijaitsee noin 30 km päässä.

Reitti kulkee kohti Hämeenlinnaa, liittyen jälleen Hämeen Härkätiehen. Ahveniston harjulla reitti tarjoaa vaativampaa maastoa, mutta reitti osuus palkitsee upeat näkymät ja mahdollisuuden uida Ahvenistonjärvessä. Polun teknisyydestä johtuen voi polkupyörää joutua taluttamaan lyhyesti. Ahvenistolta reitti jatkaa Punaportin kaupunginosan läpi Hämeensaaren ja Vanajaveden rantaa pitkin Hämeenlinnan rautatieasemalle.

Saapuminen Hämeenlinnaan

Ennen reitin päätepistettä kannattaa poiketa Hämeenlinnan torilla nauttimassa torikahvilan tunnelmasta. Kaupungissa voi myös vierailla Hämeen linnassa, Vankilamuseossa ja Museo Militariassa. Vanajaveden rantaan saavuttaessa on mahdollista käydä pesemässä reissun pölyt pois Hämeenlinnan uimahallissa tai uimarannalla. Hämeenlinnassa toivottaa yöpymään welcome cyclist hostelli Naurava Kulkuri.

Hämeenlinna – Hämeen sydämestä Kiipulaan (25 km)

Hämeenlinnan rautatieasema

Reitin kolmas osuus alkaa Hämeenlinnan rautatieasemalta. Reitti suuntautuu kaupungista ulos pyörätieverkostoa pitkin. Tämä osuus kulkee pääradan vierustan taajamien ohitse ja isompia kauppoja on tiheään. Aikataulun salliessa suosittelemme tutustumaan Kantolan muraaliin, joka sijaitsee noin 3 km etelään asemalta. Tämä suuri ja tunteikas seinämaalaus on alueen taiteellinen maamerkki.

Katumajärvi ja Honkalan ranta, Vanajanlinna ja Harviala

Reitti suuntautuu Katumajärvelle, jossa Honkalan rannan luonnonsuojelualue tarjoaa upeita maisemia ja mahdollisuuden lintujen tarkkailuun alueen lintutornista. Reitti kulkee Katumajärven vierustaa pitkin kohti Vanaja Golfin puistomaista ympäristöä päättyen Hotelli Vanajanlinnaan. Tämä historiallinen linna ja sen ympäristö tarjoavat mahdollisuuden levähtää ja nauttia paikallisesta kulttuurihistoriasta. Vanajanlinnan jälkeen reitti jatkuu nopeaa torpparin asfalttia pitkin Harvialan kartanolle. Kartanolla on kahvila, jossa voit pitää virkistävän tauon.

Turenki, Kiipula ja sen aktiviteetit

Matka etenee lievästi alas viettävää nopeaa hiekkatietä junaradan vieressä kohti Turenkia. Turenkiin saavutaan Liinalammelle, jossa uimamahdollisuus houkuttelee kesäpäivänä. Turengissa on mahdollisuus täydentää varastoja kaupoissa tai ruokailla ravintoloissa. Turengista reitti suuntautuu Kustaa Paturin lyhyen puistopolun kautta ulkoilupolkua pitkin kohti Kiipulaa. Kiipulan alue on monipuolinen, tarjoten majoitusmahdollisuuksia ja runsaasti aktiviteetteja, kuten Eläinpihan, frisbeegolfin, kuntoportaat, polkujuoksu- ja patikointireitit sekä merkityt maastopyöräilyreitit. Alueella on myös vuokrattavia kohteita, kuten Kiipulan kota ja Jussin laavu (polttopuut hankittava erikseen). Kiipulan ammattiopiston palvelut tekevät siitä täydellisen pysähdyspaikan pidemmälle tauolle.

Kiipulasta kohti Riihimäkeä (27 km)

Leppäkoski ja Haukankallio

Seuraava osuus vie hiekkateitä pitkin Leppäkoskelle, jossa kesäkaudella toimivasta lettukahvilasta voi haukata perinteisiä lettuja. Puujoen ylittävällä tervantuoksuisella sillalla on hyvä paikka ottaa päivän pyöräilykuvat. Leppäkoskella sijaitseva Haukankallio avaa upeat näkymät Kernaalanjärvelle.

Ryttylä ja Kolmilammin lava

Matka jatkuu kohti Ryttylää maalaismaisemien halki lyhyen matkaa kestopinnoitettua kylätietä pitkin ennen kääntymistä kolmilammille vievää hiekkateiden pikatietä. Kolmilammin alue on harjujen syleilemä alue jossa sijaitsee perinteikäs tanssilava.Tässä kohtaa voi halutessaan laittaa tanssiksi ja kysyä suoraan- Saanko luvan? “Ei huono”- sanoisi eräs tunnettu tanssituomari. Tanssista syntyneen hien voi huuhtoa pois ja pulahtaa lampeen. Iltaauringon laskiessa kolmilammilta lähdettäessä pellon reunasta vilkaisemalla selän taakse pohjoiseen näkee koko Salpausselän harjun muodostelman ja selfie on taattu.

Maalaismaisemien läpi kohti Riihimäkeä

Reitti jatkuu kohti Riihimäkeä hiekkatien halkoessa upeita ja avaria peltomaisemia. Kun ohitat paikallisen marjatilan, tulet hetken kuluttua kantatie 54:lle ja tietä ylittäessä on syytä noudattaa tarkkaavaisuutta. Tämän jälkeen onkin vielä lyhyt ja helppo hiekkatie osuus jäljellä ennen saapumista kaupunkialueelle ja Riihimäen rautatieasemalle johon reitti päättyy.

Majoitusta idänkävijän reitin varrella

Kuten muinaiset kauppiaat ja pyhiinvaeltajat, pysähdy lepäämään etappien välissä. Reitin varrella odottavat levolliset yöt majatalojen, mökkien ja hotellien suojissa.

Katso Häme by Cycle muut reitit

Takaisin reitistön pääsivulle

Häme by Cycle -reitistö on luotu LAB ammattikorkeakoulun ja Hämeen virkistysalueyhdistyksen  Häme by Cycle – Kanta-Hämeen pyörämatkailun kehittäminen hankkeessa. Hanketta on rahoitettu Maaseuturahaston rahalla.