Häme by Cycle: Viikingin kierros

  • Pyöräilijä kulkee yksin hiekkatiellä metsässä.
  • Kapea metsäkannas, jonka molemmilla puolilla on järvi.
  • Pyöräilijät pyöräilevät vesistön yli kapealla sillalla.

560 kilometriä historiaa, luontoa ja sisua Hämeessä

Viikingin kierros on Häme by Cycle -reitistön runkoreitti – 560 kilometrin mittainen gravel & pyörävaellus. Matka, jolla kohtaat metsien hiljaisuutta, järvien kimmellystä ja vuosisatoja vanhoja teitä, joilla kauppiaat ja tarinankertojat kulkivat jo kauan ennen meitä.

Reitti kulkee Kanta-Hämeen historiallisilla kauppareiteillä ja kansallispuistojen rauhassa. Matkan varrella vuorottelevat leppoisat soratiet, helpot polkuosuudet ja sileät asfalttipinnat. Reitiltä löytyy sekä pitkiä, rauhallisia siirtymiä että sykettä nostavia nousuja.

Parhaiten reitti soveltuu gravel-pyörille, ja pyöräilijän on hyvä varautua sorateihin, metsäteihin ja päällystettyihin siirtymiin.

Pituus

562 km

Kesto

5-8 päivää

Nousumetrit

4505 m

Korkein kohta

165 m

Päällystämätön

68 %

Polkua

1,6 %

Haastavuus

2-3

Ajettavissa

100 %

Viikinkien historiallisia kauppareittejä ja kansallispuistojen rauhaa

Häme by Cycle reitistön runkoreitti kulkee laajasti Kanta-Hämeen alueella rautakauden kauppareiteiltä kansallispuistojen rauhaan. Matkan varrella vuorottelevat leppoisat soratiet, helpot polkuosuudet ja sileät asfalttipinnat. Reitiltä löytyy sekä pitkiä, rauhallisia siirtymiä että sykettä nostavia nousuja.

Viikingin kierros on jaettu kolmeen elämykselliseen, lyhyempään rengasreittiin: Idänkävijän reitti, Tapion Sorataival ja Ukon Taival. Löydät reitit tämän sivun alalaidasta.

Parhaiten reitti soveltuu gravel-pyörille, ja pyöräilijän on hyvä varautua sorateihin, metsäteihin ja harvakseltaan kulkeviin päällystettyihin siirtymiin.

Tutustu reitin tunnelmiin videolta Sivu avautuu uudessa ikkunassa

Sisu ja seikkailumieli palkitaan

Viikingin kierros sopii jaettavaksi useampaan etappiin – voit aloittaa mistä vain ja palata reitille, kun aika ja jaksaminen sallivat. Sisu on matkakumppanisi, mutta sen rinnalla kulkevat hyvät huoltopisteet, majapaikat ja paikalliset kahvilat, jotka tarjoavat energiaa ja levähdystaukoja.

Ennen matkaan lähtöä kannattaa suunnitella etapit huolellisesti, sillä reitti on jaettavissa helposti päivämatkoihin. Reitin varrelta löytyvät retkeilyrakenteet mahdollistavat luonnonläheisen yöpymisen, mutta mukavuudenhaluiselle tarjolla on myös mökki ja hotellimajoitusta sekä kahviloita ja ravintoloita. Ruoka- ja vesitäydennystä kannattaa suunnitella etukäteen, sillä matkalla on pitkähköjä etappeja ilman palveluita.

Pyörä on hyvä huoltaa etukäteen, sillä monipuoliset tiepinnat edellyttävät luotettavaa kalustoa. Ja mikä tärkeintä – pidä taukoja, hengitä syvään ja nauti matkasta – olethan Hämeessä.

Reitistö on helposti saavutettavissa junalla, ja reitin varrella on yhteensä 7 junapysäkkiä. Reitti on pyöräiltävissä sekä myötä- että vastapäivään, ja sen voi tarvittaessa jakaa osiin tai yhdistää muihin Häme by Cycle -reitistön osuuksiin.

Kuva reittikartasta.

Reitin tiedot

Viikingin kierros sopii pitkiä pyörävaelluksia kokeneille seikkailumielisille gravel- ja retkipyöräilijöille. Aloitteleva pyöräilijä voi muokata retkestä itselleen sopivan ja lyhentää poljettavaa osuutta rautatiesiirtymien avulla.

Matkan varrella voit valita yöpymisen laavulla tähtitaivaan alla tai levätä mukavasti majoitusliikkeessä. Palveluita ja taukopaikkoja löytyy eri välimatkoin – juuri sopivasti rytmittämään matkaa ja tarjoamaan hetkiä lepäämiseen.

Suositeltavaa on käyttää gravel- tai maastopyörää.

Tarkemman reittikuvauksen löydät tämän sivun alalaidasta.

Lataa GPX jälki Tarkastele karttaa Sivu avautuu uudessa ikkunassa Vaativuusluokitukset

Kohokohdat

  • Hiljaiset luontokohteet reitin varrella
  • Useita näkemisen arvoisia keskiaikaisia kirkkoja
  • Hiekkateitä joilla ei välttämättä kulje ketään muita kuin sinä
  • Kulttuuri- ja kansallismaisemia
  • Taukopaikkoja luonnossa ja palveluiden äärellä
  • Kaksi kansallispuistoa ja Evon retkeilyalue
  • Historialliset kulttuurimaisemat eri puolilla reittiä
  • Hämeen Härkätie – yksi Suomen tunnetuimmista keskiaikaisista maanteistä
  • Metsiä, harjuja ja lukuisia järviä
  • Maisemiltaan ja pinnanmuodoiltaan vaihteleva reitti

Hyvä tietää

  • Reitti on ajettavissa kolmena vuodenaikana (kevät, kesä ja syksy). Parhaimmillaan se on toukokuusta syyskuuhun
  • Polkupyöräksi soveltuu mikä tahansa hyvin huollettu retki-, gravel- tai maastopyörä.
  • Renkaan on hyvä olla vähintään 40 mm ja pistosuojattu.
  • Retkeilyn mukavuutta lisää pyörään kiinnitettävien laukkujen käyttö selkärepun sijaan.
  • Pysy aina opastetulla reitillä ja pyri käyttämään vain reittikuvauksessa suositeltuja leiri- ja taukopaikkoja.
  • Suojele herkkää luontoa ja maaseutua äläkä jätä roskia luontoon.
  • Noudata myös muilta osin Retkietikettiä ja Maastopyöräilijän etikettiä ja kunnioita maaseudulla kulkevia maatalouskoneita odottamalla niiden siirtymistä pois tieltä.
  • Reitin varrella on useita tutustumisen arvoisia kohteita joissa pitää kulkea jalan. Vierailessasi näissä on syytä varata mukaan kävelyyn sopivat kengät ja lukko pyörän lukitsemiseksi.
  • Reitillä on tulipaikkoja joiden puuhuollon määrä vaihtelee. Oma retkikeitin on hyvä olla mukana.
  • Tulenteko vain siihen osoitetuilla paikoilla. Tulenteossa tulee muistaa, että avotulen tekeminen on ehdottomasti kiellettyä maastopalovaroituksen aikana. Tietoa alueellisista maastopalovaroituksista löytyy Ilmatieteenlaitoksen sivuilta.
  • Reitillä on ainoastaan digitaalinen reittiopastus, lue bikeland.fi ohjeet ja vinkit onnistuneeseen reittinavigointiin.
  • Puhelinverkko kattaa lähes koko reittialueen, mutta Evolla verkossa on aukkoja. Avun soittaminen onnistuu Evolla parhaiten numerosta 112 mikäli 112 -sovellus ei toimi. Suosi aina 112 sovellusta joka paikantaa sijaintisi automaattisesti.
  • Reitti ylittää vilkkaita teitä, kuten valtatie 12 ja kantatie 54 ja 53 joiden ylityksessä on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta.
  • Uinti on mahdollista useassa paikassa reitin varrella. Puistoalueista löytyy hyvin infoa alueen tauluista ja luontoon.fi portaalista.

Yöpyminen

Majataloja, vuokramökkejä, maatilamatkailukohteita sekä laavuja ja kotia löytyy reitin varrelta. Majoituspalveluiden hinnat vaihtelevat edullisesta premiumiin, mutta yleensä majoituksissa on erinomainen hinta-laatu-suhde. Majoitukset kannattaa varata etukäteen ja varmistaa mahdollisuus pyörän säilytykseen.

Leirintä on sallittua ja maksutonta leirintään osoitetuilla paikoilla ellei kyseessä ole palveluilla varustettu maksullinen leirintäalue tai majoituspaikan yhteydessä oleva telttapaikka.

Tutustu retkietikettiin ja huomioi eri puisto- ja virkistysalueiden säännöt.

Polttopuita ja käymälä löytyy useimmilta tulipaikoilta. Polttopuut saattavat olla toisinaan loppu, joten kannattaa varautua matkaan omalla retkikeittimellä.

Tarkista leiripaikat ja niiden säännöt reitin varrella luontoon.fi -kartalta.

Ruoka ja juoma

  • Reitin varrella sijaitsee ravintoloita, kahviloita ja kauppoja taajamissa ja niiden lähellä. Alkutaipaleella Eerikkilän ja Jokioisten välillä on 60 km reittiosio, jossa ei ole kauppoja tai ravintoloita.
  • Maaseudulla palveluiden aukioloajat voivat vaihdella kausittain. Suunnittele reitti etukäteen ja tarkista ajantasaiset aukioloajat ennen matkaa.
  • Reitin varrella olevista ravintoloista, kahviloista, kioskeista ja kaupoista voi pyytää juomapullojen täyttöä. Suositeltavaa on pakata mukaan ruokaa ja juomaa vähintään yhden vuorokauden tarpeisiin.
  • Yöpymistä suunniteltaessa tai lämpiminä kesäpäivinä veden tarve kasvaa, joten suosittelemme varaamaan mukaan vähintään kolmen litran juomavesikapasiteetin. Tämä pienentää riskiä veden loppumisesta erityisesti hiljaisemmilla osuuksilla.
  • Laavuille ja nuotiopaikoille tultaessa on tärkeää huomioida maastopalovaroitukset. Avotulen teko on kielletty maastopalovaroituksen aikana myös suurimmassa osassa merkityistä nuotiopaikoista. Ajankohtaiset varoitukset löydät Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.
  • Leiriytymistä suunnittelevien kannattaa huomioida, että suositelluilla leiripaikoilla ei yleensä ole juomavettä saatavilla. Kanna vesi mukaasi edeltävältä vesipisteeltä. Luonnonvesi, kuten järvivesi, tulee aina puhdistaa ennen käyttöä – joko keittämällä tai vedenpuhdistusvälineiden avulla.
  • Vesipisteet: Korteniemi, katso sijainti ja käsittelyohjeet tarkemmin luontoon.fi -palvelusta.

Haastavuus

Reitti on suurimmaksi osaksi teknisesti helppoa hiekkatietä. Kaupunkien ja taajamien kohdalla reitti kulkee enimmäkseen päällystetyllä tiellä. Reitillä on myös pieni määrä polkuja. Nousuja on reitin alkupuoliskolla, mutta ne ovat eteläsuomalaiseen tyyliin lyhyitä. Jälkimmäinen puolisko on tasaisempaa.

Suositeltava minimirengaskoko on 40mm, mutta kokenut pärjää huomattavasti kapeammallakin. Reitti on ajettavissa molempiin suuntiin eikä vaikuta merkittävästi ajopäivien pituuteen.

⚠️ Ole varovainen teiden ylityksissä ja huomaa, että monella kylätiellä on kapea piennar.

  • Kanta- ja valtateiden ylityksiä reitillä: Kantatie 53 ylitetään Evolla ja tien vartta pitkin ajetaan 200 m. Iso-Evolla ajetaan tien vartta pitkin 900 m.  Maasto on molemmissa kohdissa tasainen ja näkyvyys hyvä. Kantatie 53:lla on kapea piennar.
  • Valtatie 12 ylitetään Lammin kohdalla, ja risteysalueella maasto on tasainen ja näkyvyys hyvä. Vilkasliikenteisen tien vartta pitkin ajetaan 1 km.
  • Kantatie 54 ylitetään Oitin kohdalla ja ajetaan 100 m tien piennarta pitkin. Sama tie ylitetään vielä Riihimäellä Kuulojantiellä. Molemmissa kohdissa maasto on tasainen ja näkyvyys hyvä.

Mallinkaistenjärven ja Lammin välillä on muutamia pidempiä hyväkuntoisia hiekkatie mäkiä joita ajettaessa alamäen suuntaan vauhti kiihtyy normaalia kovemmaksi.

Majoittuessasi Mallinkaisten retkeilyalueella varaudu siihen, että alueen polut ovat kaikki teknisesti vaativia ja pyörää on talutettava.

Aulangon näkötornille nousu on raskas Evon suunnasta tullessa. Polku on paikoin jyrkkä ja  tekninen mm. sateiden aiheuttamien vesiurien johdosta.

Hämeenlinnaa kohti Vanajaveden rantareittiä pitkin ajettaessa tiellä on runsaasti muitakin käyttäjiä ympäri vuoden. Aulangolta näet rautatiesillan. Sillalle saavuttaessa rantaraitti on pehmeä ja toisella puolella asfaltilla on usein runsaasti irtosoraa.

Reitti ansaitsee haastavuusluokituksen 2-3. Haastavuusluokittelu taulukon löydät bikeland.fi sivustolta.

Saapuminen

Erinomaiset julkisen liikenteen yhteydet tekevät reitistä helposti saavutettavan kohteen pyöräilijöille eri puolilta Suomea. Reitin varrella on yhteensä jopa 6 rautatieasemaa.

Junalla:
6 rautatieasemaa reitin varrella tekevät reitille lähtemisen tai reitin kulkemisen osissa helpoksi. Voit lähteä miltä tahansa asemalta reitille. Suurin osa kaikista junista pysähtyy Hämeenlinnan ja Riihimäen asemalla. Hikiän ja Oitin asemilla pysähtyvät Lahti-Riihimäki välillä kulkevat paikallisjunat. Turengin ja Ryttylän asemilla pysähtyvät Helsinki-Tampere välillä kuljevat paikallisjunat.

Asemat reitillä: Riihimäki, Hämeenlinna, Turenki, Ryttylä, Hikiä, Oitti

Lähijunissa voit kuljettaa pyörän maksutta ilman ennakkovarausta. Kaukojunissa pyörän kuljetus on maksullista ja edellyttää paikkavarausta. Jos tuot pyörän kaukojunaan, muista varata pyörälle paikka etukäteen, erityisesti kesällä ja viikonloppuisin, jolloin paikat saattavat täyttyä nopeasti.

Bussilla:
Voit aloittaa tai lopettaa pyöräretken helposti Hämeenlinnasta, Riihimäeltä tai Forssasta joiden kautta reitti kulkee, ja joihin on tarjolla bussiyhteyksiä kauempaakin. Hämeenlinnaan ja Riihimäelle kulkee myös suoria pikavuorobusseja muun muassa Helsingistä, Tampereelta ja Lahdesta, joten reitille on helppo saapua myös ilman autoa. Forssaan kulkee suoria bussiyhteyksiä Helsingistä.

Autolla:
Reitin voi aloittaa useista eri kohdista – tarkista paikalliset pysäköintisäännöt. Sopivia aloituspaikkoja ovat esimerkiksi taajamat. Pysäköintipaikat kannattaa tiedustella internetistä etukäteen. Muista tarkistaa aina pysäköintialueen ehdot ja soveltuvuus tarpeesi mukaan.

Pysäköintialueita, jossa myös pitkäaikainen pysäköinti on mahdollista löytyy kaupungeista ja taajamista, usein rautatieasemien läheisyydestä. Matkaparkkeja löytyy reitin varrelta.

Majoitusta reitin varrella

Hidasta matkaa ja yövy mukavasti lakanoiden välissä. Reitin varrelta löytyy mökkejä, majataloja ja hotelleita yöpymiseen.

Jaa Viikingin kierros lyhyempiin rengasreitteihin

Viikingin kierron on jaettu kolmeen lyhyempään reittiin. Löydät reittien tiedot alla olevista linkeistä.

  • Laavulla on pyörävaellukseen soveltuva pyörä varusteineen.
    260 km

    Idänkävijän reitti

    Idänkävijän reitti on noin 260 kilometrin ja 3–5 päivän hiekkatievoittoinen ympyräreitti, joka yhdistää Riihimäen, Lopen, Tammelan, Forssan ja Hämeenlinnan toisiinsa viehättävien luontokohteiden ja paikallisten palveluiden kautta.

    Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Katso reitti
  • Kaksi pyöräilijää hiekkatiellä koivujen ympäröimänä.
    265 km

    Tapion sorataival

    Tapion sorataival on 265 kilometrin ja 3–5 päivän ympyräreitti, joka yhdistää Hämeenlinnan, Evon retkeilyalueen ja Riihimäen toisiinsa pääosin hiekka- ja sorateitä pitkin. Se halkoo itäisen Kanta-Hämeen harjuja kulkien metsien ja kulttuurimaisemien läpi.

    Sivu avautuu uudessa ikkunassa↗Tapion sorataival
  • Nainen seisoo pyörän takana, hän on metsässä.
    140 km

    Ukon taival

    Ukon taival on 140 kilometrin ja 2-3 päivän ympyräreitti, joka yhdistää Forssan Tammelaan, Jokioisiin ja Humppilaan hiekkateitä ja päällystettyjä seututeitä pitkin. Kumpuilevista, metsäisistä maisemista kuljetaan tasaisempiin ja viljaviin maalaismaisemiin.

    Katso reitti

Reittikuvaus

Riihimäeltä Räyskälään 67 km

Lähtö Riihimäen rautatieasemalta
Reitti alkaa kätevästi Riihimäen rautatieasemalta, joka tarjoaa hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Reitin alussa Riihimäen palvelut tarjoavat oivan tilaisuuden hankkia eväät ennen reitille lähtöä ja hankkia viime hetken pyörähuollon tarvikkeet.

Hyttikortteli

Reitin kulkee aluksi kaupungin hyväkuntoisia pyöräteitä pitkin. Kolmen kilometrin ajon jälkeen on hyvä pysähtyä varmistamaan varusteiden kiinnitys ja tutustua Riihimäen hyttikorttelin, joka on tunnettu lasiteollisuuden historiasta. Korttelin ympäristössä voi aistia vanhan ajan tunnelmaa, ja sen arkkitehtuuri ja historia tarjoavat kiinnostavan lähtökohdan retkelle.

Riihimäen metsästysmuseo ja Suomen lasimuseo
Lyhyen matkan päässä sijaitsevat Riihimäen metsästysmuseo ja Suomen lasimuseo, jotka esittelevät alueen kulttuurihistoriaa. Metsästysmuseo tarjoaa näkymiä suomalaiseen erä kulttuuriin, kun taas lasimuseo on tunnettu erityisesti suomalaisten lasimestareiden taiteesta.

Paalijärvi ja Hirvijärvi
Reitti vaihtuu pyöräteistä mutkittelevaan kovapintaiseen soratiehen ja kohti Paalijärveä. Paalijärven rannalla sijaitsevat uimaranta ja laavu tarjoavat loistavat mahdollisuudet taukoon. Vain 2 km:n päässä on Hirvijärvi, joka houkuttelee myös uimaan tai nauttimaan tauosta luonnon helmassa. Täällä on myös mahdollisuus päästä saunomaan vuokrasaunassa. Molemmat rannat sopivat mainiosti rauhallisiin hetkiin veden äärellä.

Lopen kirkonkylä
Reitti jatkuu hyväkuntoista hiekkatietä jolla on muutamia kipakoita nousuja ennen Loppijärven rantaa. Matkan jatkuessa hiekkateitä pitkin saavutaan Vanhankosken myllylle ja sähkölaitosmuseolle, jotka tuovat esiin paikallista historiaa. Lopen kirkonkylä, noin 35 km reitin aloituspisteestä, tarjoaa mahdollisuuden täydentää muonavarastoja, ruokailla ja nauttia kirkonkylän tunnelmasta. Tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa myös päivän jatkosuunnitelmat sillä seuraava isompi kauppa on 60km päässä.

Komion luonnonsuojelualue ja Luutasuo
Lopen jälkeen reitti jatkuu Pilpalantietä pitkin kohti Komion luonnonsuojelualuetta. Luutasuon alueelle koukataan Pappilanläänin reippaan hiekkatienousun kautta. Luutalammin rannalla oleva tulipaikka tarjoaa rauhallisen levähdyspaikan. Levähdyspaikalla evästäessä voit nähdä joutsenten kiihdyttävän lammelta lentoon tai kuulla kaakkurin huudon. Luutasuon alueen selkeät reitit, kuten Esteetön Samo (1 km), Pikku-Samo (3,5 km) ja Luutaharjun Samo (6,5 km), lähtevät Luutasuon pysäköintialueelta ja ovat retkeiltävissä kävellen, osin myös pyöräillen. Komion luonnonsuojelualueella yöpyminen on sallittua Komionlampien telttailualueella.

Marskin maja ja Räyskälän kyläkauppa
Komion alueen lävitse kuljetaan mäntykangasmetsien ympäröiminä idyllisiä hiekkateitä pitkin harjumaisemissa. Komion alueen jälkeen Räyskälään asti on seudun vuoristoratatiet. Ensin sorastettu Eräläntie ja perään asfaltoitu Räyskäläntie – nämä kannattaa ajaa rauhallisesti. Ennen Räyskälää voi poiketa Marskin majalla, joka on 2 km päässä reitiltä. Kesäkaudella majan kahvila ja museo tarjoavat mielenkiintoisen taukopaikan. Matkalta löytyy taukopaikaksi myös Pilkuttimen kota ja Sähkönokka, joissa yöpyminen on kielletty, mutta päiväaikaiselle tauolle ne tarjoavat mainiot puitteet. Räyskälän kyläkauppa, noin 70 km kohdalla lähtöpisteestä, on viimeinen paikka täydentää eväitä ennen Tammelaa. Lähellä sijaitsee Räyskälän lentokentän ravintola, joka tarjoaa mainion taukopaikan ja majoitusta sekä Camping Laakasalon leirintäalue, jossa pääsee leiriytymään myös teltalla.

Hämeen järviylänköä pitkin Saaren kansanpuistoon (21 km)

Räyskälästä Kaitajärvelle
Räyskälän alue toimii porttina Hämeen järviylängölle, joka on täynnä upeita järvi- ja harjumaisemia. Tauluntietä jatketaan Härkätielle asfalttitietä pitkin. Härkätieltä käännytään hiekkatielle Saarijärven suuntaan. Matkalla ohitetaan Kaitajärven kotalaavu, joka toimii hyvänä taukopaikkana.

Porras ja Saaren kansanpuisto

Reitti jatkuu vaihtelevaa hiekkatietä pitkin Hämeen Härkätielle josta saavutaan Portaan kylään. Kylä on ollut Eteläisen Suomen tärkein risteysalue Hämeen Härkätien kukoistuksen aikaan. Portaan Nahkurinverstaalla voi nauttia kahvit, majoittua tai tutustua ainutlaatuiseen mahkatehdasmuseoon. Lyhyen asfattitien jälkeen alkaa yksi reitin hienoimmista osuuksista. Saaren kansanpuistoon saavutaan lehtomaista ulkoilupolku pohjaa – tässä kohtaa mittarissa on jo 85 km. Saaren kansanpuisto on upea ympäristö tauolle. Puistosta löytyy ravintola, kioski, uimarantoja sekä historiallisia kohteita joihin voi tutustua. Alueella saa yöpyä vain Kuivajärven rannalta löytyvän Raanpään laavun luona olevissa puutelttoissa. Läheiseltä Venesilta campingilta löytyy mökin tai telttapaikan vuokrausta ja ravintola. Ennen matkan jatkumista kohti Tammelaa kannattaa tutustua Kaukolanharjun näkötorniin ja Albert Edelfeltin muistomerkkiin.

Lyhyt päiväetappi Tammelasta Forssaan (15 km)

Saaren kansanpuistosta Tammelaan

Saaren kansanpuistosta lähdetään Tammelaan johtavaa seututien reunaa ylittämällä vanha betoninen Saarensalmen silta. Sillan jälkeen on vasemmalla puolella rannassa Venesillan leirintäalue jonka jälkeen poiketaan pyörätiemerkkien opastamana Suvikujalle. Kukkuramäen jälkeen ajetaan pyörätietä pitkin Tammelaan. Tammelassa on mahdollisuus täydentää ruokaa ja juomaa.

Saapuminen Forssaan
Tammelan taajamasta on jäljellä loppupyrähdys Syrjänharjulla kulkevalle vanhalle kirkkotielle, jossa reitti on osin teknistä polkua. Polun teknisyydestä johtuen voi polkupyörää joutua taluttamaan lyhyesti. Reitti päättyy Forssan linja-autoasemalle, jonka ympäristöstä löytyy tori, kauppoja ja ravintoloita – täydellinen päätös ensimmäiselle osuudelle.

Ukon taival kuljettaa kahden kansallispuiston kierrokselle

Forssasta Ruostejärvelle (30km)

Seuraava reittiosio kulkee Ukon taival reittiä pitkin. Sen alkutaipaleella on vain vähän kauppoja ja ravintoloita, joten varastoja kannattaa täydentää Forssassa. Forssasta lähdettäessä, kiertosuunnan ollessa myötäpäivään, on seuraava kauppa vasta Jokioisilla (n. 90 km päässä).

Forssan taajama-alueelta suunnataan kohti Pyhäjärveä pyöräteitä pitkin. Pyhäjärven länsipuolellea jatketaan päällystettyä tietä pitkin, ohittaen matkalla Similän ratsutalli. Valtatie 2:n lähellä kulkevaa pyörätietä pitkin siirrytään hiekkateille, mikä tuo vaihtelua reitin maisemiin. Pyhäjärven rannoilta löytyy useita mökkimajoituskohteita. Reitti kulkee pienen matkaa kärrypolkua Hämeen Ilvesreittiä pitkin ison mäen reunaa nousten. Tämä kohta kannattaa ottaa rauhallisesti.

Eerikkilä Sports & Outdoor Resort ja Ruostejärven virkistysalue

Reitti kulkee rauhallista hiekkatietä pitkin ennen liittymistä Hämeen Härkätielle. Härkätietä pitkin ajetaan 3 km matka asfalttia ja lopuksi kierretään Ruostejärven laitamilla luontopolkua pitkin. Eerikkilä Sports & Outdoor Resortin alue tarjoaa majoitus- ja ravintolapalveluita. Eerikkilästä reitti jatkuu ainutlaatuista metsäkannasta pitkin kohti Ruostejärven virkistysaluetta. Kannakselta avautuu näkymä Ruostejärven ja Leppilammin vesistöihin, ja lopuksi kuljetaan sillan yli Ruostejärven virkistysalueelle. Alueella on hiekkapohjainen uimaranta, polkuja, tulipaikkoja ja wc-tilat. Myllylahden rannalla, Härkätien läheisyydessä ja Eerikkilään vievän kävelyreitin rannalla on Myllylahden laavu. Laavulta ei löydy puuhuoltoa, mutta siellä voi halutessaan yöpyä. Mikäli haluaa kokea elämyksen, reitiltä hieman sivussa Sarkinniemessä on vetolossi jonka kyytiin myös pyörä mahtuu.

Kohti Liesjärven kansallispuistoa (19 km)

Liesjärven kansallispuisto ja Kyynäränharju

Seuraava osuus kulkee Liesjärven kansallispuiston halki. Kansallispuiston merkityt reitit ovat pyöräilijöille sallittuja, ja niitä on tärkeä noudattaa. Kaksvetisen ja Peukalammin ohitse kulkeva helppokulkuinen tie tarjoilee koko reitin upeimpia luontokokemuksia aarniometsässä ja usean pienen suon ympäröimänä. Tieltä voi poiketa pitämään taukoa Kaksvetisten kodalle tai Peukalolammin laavulle, joiden läheisyydessä on myös sallittua yöpyä. Lyhyen matkan päässä Eräkeskus Koivu ja Kuusi tarjoaa majoitusta. Hyypiön ja Peukaloisen vuokratuvat voi vuokrata omaan käyttöön kunhan varaa paikan ennakkoon. Kyynäränharjulle saavuttaessa avautuvat näkymät sekä Liesjärvelle ja Kyynäräjärvelle. Kyynäränharjun kannaksella kulkee teknisesti hieman vaativampi polkumainen ura joka on retkipyörällä rauhallisesti ajettavissa. Sateiden jälkeen juurakot saattavat olla liukkaita.

Liesjärveltä Jokioisille (40 km)

Korteniemen perinnetila ja Torronsuo

Reitti jatkuu Korteniemen entisöidylle perinnetilalle, jossa voi tutustua alueen kulttuurihistoriaan ja hyödyntää tulipaikkaa. Korteniemestä matka jatkuu Torronsuota kohti. Reitti kulkee lyhyen matkaa vanhaa metsätietä pitkin, jonka varrella on kapea vesistön ylittävä silta. Silta on reitiltä hieman sivussa ja sinne johdattaa kivikkoinen polku. Pyörä kannattaa taluttaa tämän osion ja sillan yli. Silta saattaa olla sateen jälkeen tai aikaisin keväällä liukas. Metsätien jälkeen valtatie 2 saapuessa kuljetaan hirviaidan läpi. Aidassa on portti, joka tulee sulkea siitä kulkemisen jälkeen. Valtatie 2 reunaa kuljetaan 100m josta käännytään vasemmalle Salkolantielle. Tie asfaltoitua ja siinä on kapea piennar. Salkolasta käännytään polveilevalle pienelle kylähiekkatielle. Tiepohja vaihtuu asfaltiksi kun saavutaan takaisin Hämeen Härkätielle ja kuljetaan historiallisesti tärkeän risteyspaikan Letkun kylän läpi. Torrosuolle saavuttaessa kannattaa pysähtyä Kiljamon taukopaikalle tai Idänpään kallion lintutornille, joista molemmista avautuu huikeat näkymät Torronsuon maisemiin. Torronsuon kiertävät pitkospuut tarjoavat ainutlaatuisen elämyksen patikoijille, mutta yöpyminen ja telttailu alueella ei ole sallittua.

Jokioinen ja Elonkierto

Reitti jatkuu Jokioisiin Torronsuon viertä kulkevaa lähes luotisuoraa hiekkatietä ja mutkittelevaa asfaltoitua seututietä pitkin. Muutama kilometri ennen valtatielle 10 saapumista, sijaitsee Murronkulmantien varrella Vanhakurppa, joka tarjoaa majoitusta, roolipelejä ja kesäaikaan stand-up tapahtumia. Jokioisilla voi vierailla maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkierron lisäksi Pappilamuseota vastapäätä sijaitsevassa Ferrarian rinne puistossa, jossa voi tutustua puutarhaan maistelemalla vierekkäin kasvavien saman lajin marjoja tai hedelmiä. Kesä- ja heinäkuussa sunnuntaisin, ja elokuussa lauantaisin Jokioisten museorautatiellä kulkee höyryjunia Jokioisten ja Humppilan välillä. Tässä kohtaa voi halutessaan oikaista ja hypätä höyryveturin kyytiin, sillä juniin voi ottaa pyörän mukaan ilman lisämaksua.

Seuraava osuus kulkee tasaisen peltomaiseman halki helppokulkuisia hiekka- ja asfalttiteitä pitkin kohti Humppilaa.

Jokioisilta Humppilaan (22 km)

Humppila ja Koivistonlammi

Humppilan rautatieasema toimii reitin ainoana lähtöpisteenä junalla saapuville. Humppilan rautatieaseman läheisyydessä sijaitsee Koivistonlammin uimaranta, jossa on mahdollista pulahtaa uimaan. Humppilan keskustasta löytyy ruokakauppa, jossa voi täyttää varastoja seuraavaa etappia varten.

Paluu Forssaan (28 km)

Reitti ylittää valtatie 2:n kulkemalla lyhyen matkaa sen reunaa ennen siirtymistä Matkuntielle. Ylityksessä ei ole suojatietä. Matkuntien alkuosa on asfaltoitu ja siinä on kapea piennar. Matkuntieltä käännytään kohti Kuumaa, ja lähellä risteystä on tasoristeys. Ylitä tasoristeys aina varoen. Pysähdy, jos puomit laskeutuvat tai varoitusvalot vilkkuvat – silloin juna on tulossa. Älä koskaan yritä ylittää risteystä puomien ollessa alhaalla tai valojen vilkkuessa. Varmista, että rata on vapaa ennen ylitystä. Taluta pyörä, jos alusta on liukas tai epätasainen.

Ennen Jänhijoen ylitystä hyväkuntoinen hiekkatie tarjoilee osuuden merkittävimmät nousut ja laskut. Tästä eteenpäin reitti jatkuu hyväkuntoisena kylätienä kohti Forssaa.

Forssaan saavutaan kulkemalla Loimijoen varrella kulkevaa puistomaista mutkittelevaa pyörätietä, joka johdattaa takaisin Forssan linja-autoasemalle.

Idänkävijän reittiä pitkin Hämeen Härkätielle ja Pääjärven virkistysalueelle (34 km)

Reittiosuus kohti Hämeenlinnaa kulkee Idänkävijän reittiä pitkin. Samalla se on aikamatka viikinkiajalle, sillä reitillä Forssasta Hämeenlinnaan kuljetaan monin paikoin Hämeen Härkätiellä. Ennen matkan jatkamista Forssasta tulee varmistaa, että mukana on riittävästi vettä ja ruokaa, sillä seuraava isompi kauppa on yli 60km päässä. Reitti kulkee Linikkalanlammin uimarannan ohitse.

Forssasta Pääjärvelle
Reitti lähtee pieniä hiekkatietä pitkin kohti Mustialan kartanoa. Kartano on historiallinen pysähdyspaikka, jossa voi nauttia sen kauniista ympäristöstä ja vierailla maaseutu museossa. Reitti jatkuu kohti Pääjärven virkistysaluetta. Kuivajärven itäpuolelta löytyy majoitusta Hykkilän huviloilta. Hiekkatie vaihtuu kärrypoluksi ja ylitetään jyrkkä ja korkea Uudensillanmäki, jossa on syytä olla tarkkana ja liikkua pyörällä oman taitotason mukaan. Pääjärvelle saavutaan asfalttipintaista Hämeen Härkätietä pitkin. Pääjärven virkistysalueella on uimapaikka, laavuja taukoja varten sekä mahdollisuus leiriytyä. Tämä on erinomainen paikka pysähtyä nauttimaan omia eväitä ennen matkan jatkamista.

Hämeen Härkätietä pitkin Hämeenlinnaan (65 km)

Pääjärveltä Renkoon
Pääjärven jälkeen reitti siirtyy Hämeen Härkätielle muutamaksi kilometriksi, ennen kuin se kulkee kärrypolkumaista Rauniotietä pitkin Pitkäjärven tilalle. Nousu tilalle on jyrkkä ja sateella liukas. Tila on luonnonkaunis taukopaikka, jonka jälkeen seuraavana kohteena on Nummenkylän kylätalo. Täällä on kahvila ja uimaranta, jotka tarjoavat mahdollisuuden rentoutumiseen.

Reitti kulkee kumpuilevaa hiekkatietä pitkin, kunnes se saapuu Renkajoen reunaa myötäillen Rengon taajamaan. Rengossa on palveluja, kuten kauppa ja ravintola, joissa voi täydentää juoma- ja energiavarastoja ennen matkan jatkamista. Lisäksi Rengossa kannattaa vierailla Härkätien museossa. Rengon läheisyydessä sijaitsee myös Kulttilan kyläyhdistyksen vuokrattava kota, joka on hyvä majoitusvaihtoehto.

Rengosta Hämeenlinnaan
Rengosta matka jatkuu maastoltaan vaihtelevaa hiekkatietä pitkin. Palvelut vähenevät, joten on tärkeää varautua riittävällä energialla ja vedellä. Ensimmäinen kahvila Rengon jälkeen on kesäkahvila Ulla-Maijan Herkkupaja, joka sijaitsee noin 30 km päässä.

Reitti liittyy jälleen Hämeen Härkätiehen. Ahveniston harjulla reitti tarjoaa vaativampaa maastoa, mutta reittiosuus palkitsee: upeat näkymät ja mahdollisuus uida kirkasvetisessä Ahvenistonjärvessä tai maauimalassa. Polun teknisyydestä johtuen voi polkupyörää joutua taluttamaan lyhyesti. Ahvenistolta reitti kulkee pyöräteitä ja jatkuu Vanajaveden rantaa pitkin Hämeenlinnan rautatieasemalle.

Saapuminen Hämeenlinnaan
Hämeenlinnasta löytyy Kaupungissa voi myös vierailla Hämeen linnassa, Vankilamuseossa ja Museo Militariassa. Vanajaveden rantaan saavuttaessa on mahdollista käydä pesemässä reissun pölyt pois Hämeenlinnan uimahallissa tai uimarannalla. Hämeenlinnassa toivottaa yöpymään welcome cyclist hostelli Naurava Kulkuri.

Kaupungista metsän suojiin (97,9 km)

Hämeenlinnasta Evolle

Hämeenlinnan rautatieasemalta suunnataan kohti hiekkapohjaista ulkoilureittiä – Vanajaveden rantareittiä. Vanajaveden rantojen viereiltä noustaan Aulangon luonnonsuojelualueen reunamille. Aulangon näkötorni ja sen tarjoamat näkymät Aulangonjärvelle ovat vierailun arvoisia — polku ja nousu voivat paikoin olla jyrkkiä, joten vauhti ja varovaisuus kannattaa mitoittaa sen mukaan. Alueen kahviloissa voi nauttia pientä purtavaa ennen matkan jatkamista.

Matka jatkuu kohti Hauhoa. Hauholla on hyvät mahdollisuudet täydentää ruokaa ja juomaa sekä käyttää ravintolapalveluita. Hauhon paanukattoinen keskiaikainen kivikirkko ja vanha raitti ovat reitin kolmas kirkko-nähtävyys. Hauholta voi halutessaan pistäytyä Vuorenharjun näkötornilla tiirailemassa kylää, kirkon tornia ja Hauhonselkää. Täältä matka jatkuu Iso-Roinetta ja sen rantoja kohti: Vähäniemi–Tohkoon virkistysalue tarjoaa tulipaikan ja uimamahdollisuuden, ja näkötornista avautuvat maisemat Iso-Roineelle.

Kuohijärven seudun kautta reitti siirtyy hiekkateille ja kärrypoluille, jotka johtavat Evon metsämaisemiin. Evon retkeilyalueella on laavuja ja tulipaikkoja taukoja varten. Niemisjärviltä löytyy kioski Pikku-Apaja ja Evon kampukselta kahvila ja majoituspalveluita.

Hiljaisuudesta kohti kaupunkia (109,7 km)

Evolta Hausjärven kautta Riihimäelle

Evolta reitti jatkuu kohti Iso-Evon kylää ja siitä etelään kohti Lammin kylää. Alku on asfalttia, joka vaihtuu pian hiekka- ja metsäteiksi. Teuronjärven rannalla sijaitsee SFC Tilkunpelto (vesipiste, kioski ja telttailupaikat). Koivukehän pitkä alamäki kulkee leppoisasti laskien kohti Mommilanjärven kyläpuotia, joka on suosittu kesäkohde paikallistuotteineen ja tapahtumineen.

Mallinkaistenjärven retkeilyalueelta löytyy laavuja — hyviä paikkoja tauolle tai yöpymiselle. Huomaa kuitenkin, että Mallinkaisten polut eivät sovellu gravel pyörälle. Kahilahden kota on gravel pyörällä helpoiten saavutettavissa. Mallinkaisilta jatketaan Löyttymäentientietä pitkin peltomaisemien halki kohti Puujoen patoa. Reitti muuttuu pian asfaltista hiekkatieksi ja tarjoaa mahdollisuuden poiketa Valkjärven uimarannalle. Kantatie 54:n ylityksen jälkeen saavutaan Oittiin.

Oitissa reitti kiertää Kirsikkapuiston lampineen ja hyväkuntoista sorastettua ulkoiluväylää. Oitin rautatieasema on reitillä, joten reitille voi myös liittyä täältä. Kylä on myös hyvä paikka täydentää ruoka- ja juomavarastoja.

Oitista matka jatkuu kohti Hausjärven kirkonkylää (Hikiä). Ensimmäiset kilometrit kulkevat vanhaa, paikoin vaihtelevakuntoista tiepohjaa pitkin, joka vaihtuu pian asfaltoiduksi maantieksi. Ennen kirkonkylää reitti sivuaa Leirintäalue Niklandiaa sekä kesäkahviloita ja ravintoloita — mainioita paikkoja pitää ruokatauko.

Hausjärven kirkonkylään saavuttaessa kannattaa pysähtyä kotiseutumuseolla, jossa voi tutustua alueen historiaan ja pitää rauhallisen tauon ennen matkan jatkumista. Reitti kulkee kirkonkylän läpi vanhaa Alitietä pitkin ja jatkaa sen jälkeen kohti Riihimäkeä. Seuraavaksi matka etenee Lempivaaran leirintäalueen suuntaan, ja lopulta saavut Riihimäen rautatieasemalle. Riihimäen palvelut tarjoavat mahdollisuuden syödä, majoittua tai huoltaa pyörää.

Takaisin reitistön pääsivulle

Häme by Cycle -reitistö on luotu LAB ammattikorkeakoulun ja Hämeen virkistysalueyhdistyksen  Häme by Cycle – Kanta-Hämeen pyörämatkailun kehittäminen hankkeessa. Hanketta on rahoitettu Maaseuturahaston rahalla.