Paikalliset maut syntyvät käsityönä Hämeen viinitiloilla ja pienpanimoissa

Mitä jos seuraavalla Hämeen-reissulla poikkeaisit viinitilalle keskelle vanhaa kartanomiljöötä tai tutustuisit pienpanimossa paikallisten oluiden valmistukseen?

Lepaan viinitila on toiminut jo noin 30 vuotta, ja alkoholijuomien valmistuksen koulutus on ollut osa sen toimintaa alusta lähtien. Lepaa on Suomessa ainutlaatuinen alan oppimisympäristö: siellä on koulutettu suuri osa suomalaisista tilaviiniyrittäjistä.

– Koulutus on vuosien varrella laajentunut tilaviineistä pienpanimo-oluiden, siidereiden, liköörien, tisleiden ja muiden alkoholijuomien valmistukseen, kertoo alkoholijuomien valmistusta Lepaan viinitilalla opettava lehtori Miika Riekkinen.

Matkailijalle kiinnostavinta on kuitenkin se, että viinitilan ovien taakse pääsee myös kurkistamaan. Opastetulla tuotantokierroksella tutustutaan tilaviinien valmistukseen, nähdään tuotantotiloja ja vieraillaan kuohuviinikellarissa. Tastingissa puolestaan pääsee tutustumaan suomalaisiin viineihin tai pienpanimo-oluisiin asiantuntijan opastuksella.

Lepaan viinitila toimii 1930-luvulla rakennetussa vanhassa kivinavetassa keskellä vehreää kartanomiljöötä. Samassa rakennuksessa toimivat kahvila ja myymälä, josta voi ostaa Lepaan omia viinejä, siidereitä, kuplivia juomia sekä pienpanimo-oluita. Valikoimassa on myös tuotteita, joista ei ole myynnissä missään muualla.

Lepaan viinitilan juomat valmistetaan kotimaisista raaka-aineista. Osa omenoista ja marjoista kasvaa tilalla, ja lisäksi raaka-aineita hankitaan lähialueen marjatiloilta.

Riekkinen kertoo, että viineissä käytetään muun muassa puna-, musta- ja valkoherukkaa, omenaa, aroniaa, vadelmaa, mustikkaa ja karviaista. Kuohuviineihin taipuu myös raparperi.

Lepaan tastingissa suomalaisia viinejä pääsee maistamaan asiantuntijan johdolla ja samalla kuulemaan, mistä niiden maut syntyvät. Maisteluun valitaan tavallisesti neljä viiniä tai olutta, joiden äärellä tutustutaan raaka-aineisiin, valmistustapoihin ja juomien yhdistämiseen erilaisten ruokien kanssa.

Kotimaiset marja- ja hedelmäviinit ovat monelle vielä tuntemattomia, ja juuri siksi tasting on kiinnostava osa viinitilavierailua.

– Kun ihmiset pääsevät tastingissa maistamaan viinejä, heidän mielikuvansa kotimaisista marjaviineistä muuttuu usein täysin. Yleensä he yllättyvät positiivisesti, Riekkinen sanoo.

Pienellä viinitilalla juoman matka raaka-aineesta pulloon on hyvin konkreettinen.

– Lepaalla marjat murskataan ja puristetaan paikan päällä, eikä tuotanto ole pitkälle automatisoitua. Myös pienpanimon puolella esimerkiksi maltaat murskataan käsityönä, Riekkinen selvittää.

Riekkisen mukaan juomien valmistus on samalla jatkuvaa tuotekehitystä. Lepaalla on kokeiltu esimerkiksi puristusjätteiden hyödyntämistä uusissa tuotteissa. Yksi viinitilan erikoisuuksista on omenaviinistä kahteen kertaan tislattu ja tammitynnyrissä kypsytetty Lepaa Premium Apple Spirit.

Paikallinen tekeminen ulottuu siis pellolta, puutarhasta ja lähialueen tuottajilta aina pulloon tai tölkkiin saakka. Vierailijalle tuotantokierros avaa sitä työmäärää ja osaamista, joka valmiin tuotteen taakse kätkeytyy.

Viinitilavierailua ei tarvitse tehdä irrallisena pysähdyksenä, vaan se voi olla osa kokonaista elämyksellistä retkipäivää. Lepaan vahvuus matkailukohteena on ympäristö, jossa riittää monenlaista koettavaa. Lepaalla voi esimerkiksi pelata golfia jopa ilman green cardia, ja lähiseudulta löytyy useita kiinnostavia luontokohteita kävelyretkille.

Lepaan viinitila on myös helposti saavutettavissa esimerkiksi Helsingistä tai Tampereelta. Automatka kestää noin tunnin molemmista kaupungeista, ja kesällä Lepaalle pääsee Hämeenlinnasta myös vesiteitse. Pyörämatkailija voi yhdistää viinitilavierailun lähistöllä kulkevaan Häme by Cycle -reitistöön.

Riekkisen mukaan tulevaisuudessa matkailuun halutaan panostaa entistä enemmän.

– Suunnitelmissa on esimerkiksi kokonaisvaltaisia elämyspaketteja ryhmille sekä yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa toteutettavia viinitila- ja pienpanimokierroksia.

Hämeessä toimii useita pienpanimoita, joissa matkailija pääsee tutustumaan paikallisen oluen valmistuksen eri vaiheisiin sekä laitteistoihin.

Hämeenlinnassa toimiva Temperance Brewing Co. on vuonna 2024 perustettu käsityöläispanimo, joka valmistaa käsityönä monipuolisia oluita. Panimolla järjestettävillä opastetuilla kierroksilla pääsee tutustumaan oluen valmistukseen ja panimon toimintaan sekä maistelemaan tuotteita.

Forssassa sijaitseva Panimo OlutMylly on vuonna 2018 toimintansa aloittanut perheyritys ja käsityöläispanimo, jonka valikoimaan kuuluu sekä perinteisiä että modernimpia suodattamattomia oluita. Panimokierroksilla pääsee mukaan panimon ja oluen tarinaan maistellen.

Forssa Pilsner Fabrik on forssalaisuuteen vahvasti nojaava pienpanimo, jonka toiminnan ytimessä ovat paikallisuus, kotimaisuus ja käsityöläisperinne. Panimon pilsneriä, vehnäolutta ja sahtia pääsee nauttimaan myös paikan päällä kesäterassilla ja olutliiterissä.

Tammelan Mustialassa sijaitseva Kuninkaankartanon Panimo jatkaa jo vuonna 1995 alkanutta pienpanimoperinnettä. Panimon tuotteisiin voi tutustua historiallisessa Mustialan miljöössä, ja ryhmille järjestetään tilauksesta panimon ja oluenvalmistuksen esittelyjä.

Rakenna Hämeeseen oma viinitila- ja pienpanimokierroksesi! Löydä seuraava pysähdyspaikkasi ja tutustu Hämeen panimoihin sekä viinitiloihin täältä!