Vanajanlinna

Vanajanlinnan juuret ulottuvat keskiajalle, jolloin paikalla sijaitsi sen kantatila Äikäälä. Varsinainen Vanajanlinnan kausi alkaa vuodesta 1918, jolloin tohtori Carl Wilhelm Rosenlew osti Äikäälän tilan ja halusi muuttaa tilan metsästyslinnaksi. Arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelemaa päälinnaa alettiin rakentaa vuonna 1919 ja linna oli valmis koko komeudessaan viisi vuotta myöhemmin.
Rosenlew omisti linnan vuoteen 1941 asti. Seuraavia omistajaehdokkaita oli kaksi: presidentti Risto Ryti ja upporikas saksalainen asetehtailija Willy Daugs. Ostolupa meni Daugsille Rytin tietämättä, eikä linnasta tullut presidentin kesäasuntoa. Saksan tappio sodassa tarkoitti kuitenkin saksalaisen omaisuuden siirtymistä sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Kartanosta huolehti Neuvostoliiton omaisuuden hoitokunta, jolloin päärakennus jäi tyhjäksi ja alkoi rapistua pahasti.
Yrjö Sirola vuokrasi linnan vuonna 1947 ja se otettiin Sirola-opiston käyttöön. Sirola-säätiö osti rakennukset ja maat vuonna 1956. Yli puolet maasta luovutettiin rintamamiesten pientila- ja asutuskäyttöön, puolet jäi silloiselle Vanajan kunnalle. Sirola-opiston toiminta loppui vuonna 1994. Parin vuoden päästä Hämeenlinnan kaupunki osti Vanajanlinnan ja vuokraajaksi tuli Sirola-säätiön pääosin omistama Vanajanlinna Oy. Vuonna 1998 Vanajanlinna Oy:n omistajiksi tulivat Mika Walkamo ja Pekka Vihma, jotka aloittivat paikassa kokoushotellitoiminnan.

Nykyään Vanajanlinna on täyden palvelun hotelli, joka on palkittu ja arvostettu kokous-, tapahtuma- ja juhlapaikka. Vanajanlinnan hotellissa ja sen alueella sijaitsevissa huoneistoissa on yhteensä noin 200 majoituspaikkaa. Vanajanlinnan alueella sijaitsee myös suomen parhaimpiin golfkenttiin lukeutuva Linna Golf, joka on ainoa European Tour Destinations -kenttä Suomessa.