Koe suomalaiset perinteet Hämeessä – tanssia, makuja ja saunan lämpöä

Suomi tunnetaan luonnonläheisyydestään, hiljaisuudestaan ja rehellisyydestään. Hämeessä nämä arvot näkyvät käytännössä: tekeminen on yhdessä oppimista, luonto on osa jokaista hetkeä ja perinne siirtyy käsistä käsiin. Kun matkailija tarttuu taikinaan, rentoutuu savusaunan löylyissä tai ottaa ensimmäiset askeleensa suomalaista sielunmaisemaa kuvastavan musiikin tahtiin, hän astuu suoraan suomalaisen kulttuurin ytimeen. Vuodenajat rytmittävät elämää – kesäöiden valo ja talvi-iltojen hämäryys luovat kehyksen kokemuksille, jotka ovat samalla rauhallisia ja intensiivisiä.

Suomalaiset lavatanssit ovat ainutlaatuinen kulttuuri-ilmiö, jota ei löydy mistään muualta maailmasta. Kesäiltojen valo, live-musiikin rytmi ja tanssin liike muodostavat elämyksen, jota ei voi kokea muualla kuin Suomessa. Tanssilavojen miljööt ovat usein luonnonkauniita järvien rantoja, peltoaukeiden reunoja ja kylien keskuksia, joissa ympäröivä maisema sulautuu osaksi iltaa. Lavoilla soi monipuolisesti eri tanssilajeja: tangoa, foxia, humppaa ja myös salsaa.

Perinteinen tango on Suomessa enemmän kuin tanssi: se on kulttuurinen ilmiö ja osa kansallista identiteettiä. Siinä missä argentiinalainen tango on tulinen ja intohimoinen, suomalainen tango on sävyltään viipyilevämpää ja liikkuvampaa ja siihen kietoutuu pohjoisen kesäyön haikea tunnelma. Hämeessä matkailija voi opetella perinteistä suomalaista tangoa tanssinopettaja Hanna Tuomisen johdolla.

”Suomalainen tango on oma tarinansa. Se on melankoliaa ja kaipausta, mutta myös iloa ja yhteisestä liikkeestä nauttimista. Tunnilla ei vain opetella askelia, vaan koetaan tunnelma ja tarina”, Tuominen kuvailee.

Hanna räätälöi opetustunnit aina ryhmän/parin mukaan. Opetus voi sisältää pelkkiä tanssiharjoituksia tai myös vierailun paikalliselle tanssilavalle.

Lavatansseissa noudatetaan hyviä tapoja ja vakiintuneita käytäntöjä, jotka luovat turvaa ja sujuvuutta tilanteeseen ja auttavat myös ensikertalaisia löytämään paikkansa osana lavatanssiyhteisöä. Hannan tunneilla opetellaan näitä käytäntöjä samalla, kun tutustutaan itse tanssiin.

Kesä on lavatanssien kulta-aikaa. Hämeen tunnetuimmat lavat, kuten Kolmilammi Hausjärvellä, keräävät eri-ikäisiä tanssijoita laajalta alueelta: Helsingistä, Jyväskylästä, Itä-Suomesta ja Turusta saakka.

Kansainvälisille matkailijoille lavatanssit ovat usein uusi ja hämmentäväkin kokemus. ”Suomalainen pidättyväisyys yhdistettynä läheiseen fyysiseen kontaktiin herättää ensin kysymyksiä, mutta hetken päästä aitoa innostusta”, Tuominen kuvailee. Tanssi ei vaadi yhteistä puhuttua kieltä, mikä tekee siitä helposti lähestyttävän eri kulttuureista tuleville. Jo muutama askel tai pelkkä musiikin tahtiin käveleminen riittää avaamaan oven suomalaiseen tanssiin ja sen yhteisöllisyyteen.

Tanssinopettajana Hanna haluaa rohkaista kaikkia osallistumaan ilman pelkoa epäonnistumisesta: ”Tanssi on sosiaalinen ja rentouttava kokemus. Lavatansseihin voi tulla kuka tahansa, ikään tai taitotasoon katsomatta.”

Hämeen Hauholla toimiva Iloranta on Suomen vanhin maaseudulla täysihoitoa tarjoava matkailuyritys. Se tunnetaan rauhoittavista maalaismaisemistaan ja perinteitä vaalivista elämyksistään, joita on tarjolla ympäri vuoden. Yksi suosituimmista kokemuksista liittyy suomalaiseen ruokapöytään ja sen kulmakiveen – ruisleipään.

Ruisleipä on pala suomalaista historiaa, ja Ilorannassa matkailija saa mahdollisuuden upottaa kätensä yli satavuotiaasta ruisjuuresta valmistettuun taikinaan ja leipoa leipää perinteisin menetelmin, menneitä sukupolvia kunnioittaen.

Uunituoreen ruisleivän tuoksu ja maku vievät aikaan, jolloin ruokakulttuuri oli enemmän kuin pelkkää ravintoa. Leipominen oli yhteisöllinen tapahtuma, jossa perhe, naapurit ja tarinat kietoutuivat yhteen. Jokainen vastapaistettu leipä kertoo edelleen tästä pitkästä perinteestä ja suomalaisen arjen juurista.

Savusauna on suomalaisen saunaperinteen ydin. Se on paikka, joka on vuosisatojen ajan ollut sekä arjen että elämän käännekohtien näyttämö. Saunassa on synnytetty, hoidettu sairaita, pesty päivän liat pois, rentouduttu ja valmistauduttu juhlaan. Se on ollut puhtauden, rauhan ja yhteisöllisyyden tila.

Forssan maalaismaisemassa sijaitseva Hevossilta on monipuolinen kokonaisuus, jossa kahden eri aikakauden pihapiirit museorakennuksineen, talliravintola, savusaunat, lomamökit ja laajat piha-alueet muodostavat elämyksellisen ympäristön.

Hevossillan yli satavuotiaat savusaunat tarjoavat pehmeät löylyt, joihin savu tuo oman ainutlaatuisen vivahteensa. Seinien tummunut pinta ja savun tuoksu kertovat menneiden polvien tarinaa.

Savusaunan kokemus ei rajoitu vain löylyihin. Perinteiseen suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu usein myös vihta eli koivunoksista sidottu kimppu, jolla kehoa hellitään napakasti löylyjen lomassa. Vihdan tuoksu ja raikas kosketus tekevät saunomisesta entistä virkistävämmän. Tätä perinnettä voi kokeilla myös itse: esimerkiksi Hakolan Marjatilalla voi ohjatusti opetella sitomaan oman saunavihdan ja oppia sen oikeaoppisen käytön.

Savusauna on kokonainen rituaali, joka herättää kaikki aistit ja antaa keholle ja mielelle syvän rauhan.

Artikkeli on osa Euroopan maaseuturahaston rahoittamaa Elämykset esiin -hanketta, jonka tavoitteena on auttaa maaseudun matkailuyrityksiä kehittämään palveluitaan matkailijoille ja saamaan ne näkyville digitaalisiin kanaviin.