Ihmiset ovat kävelemässä suoalueella metsän laidalla ja aurinko paistaa puiden takaa Torronsuon kansallispuistossa Hämeessä.
  • Luonto

  • Elämykset

joulu 19 2024

  • Luonto

  • kansallispuisto

  • liesjärvi

  • torronsuo

Liesjärven rannoilta Torronsuon pitkospuille

Kanta-Hämeen kansallispuistot

Pakkaa eväät, etsi kiikarit ja nosta reppu selkään – nyt lähdetään tutustumaan Kanta-Hämeen upeisiin kansallispuistoihin! Valitsetko suopursun tuoksuisen Torronsuon pitkospuineen ja avarine, erämaisine näköaloineen, vaiko monipuolisen Liesjärven hiekkapohjaisine järvineen, aarnimetsineen ja harjuineen? Nämä kaksi kansallispuistoa ovat luonteeltaan erilaisia, mutta sijaitsevat lähellä toisiaan ja yhdistyvät siten kätevästi viikonloppureissuksi tai osaksi pidempää matkaa Hämeen sydämeen. Seikkailunhaluinen vaeltaja tutustuu Liesjärveen ja Torronsuohon niitä yhdistävää Hämeen Ilvesreittiä pitkin.

5 tapaa tutustua Torronsuohon

Torronsuon kansallispuisto on lähes kokonaan suota, jota on mukava tutkia mutkittelevia pitkospuita pitkin. Kyseessä on Suomen syvin suo: paksuimmillaan turvetta on yli 12 metrin verran. Vaivaiskoivujen ja kitukasvuisten mäntyjen täplittämä avara maisema on ensilumen laskeuduttua kuin Lapin erämaasta. Keväällä suolla voi ihailla lintujen muuttoa, ja kesäisin suon saarekkeissa kukkivat monet pienet kukat. Syksyisin sammalet ja suokasvit hehkuvat vihreän, punaisen, oranssin ja ruskean sävyissä, ja välillä kannattaa kyykistyä tutkailemaan niitä ihan läheltä. Bongaatko lihansyöjäkasvin eli pienen pienen kihokin? Öistä suomaisemaa puolestaan koristavat tupasvillan vaaleat, kuun valoa heijastavat tupsut.

Kaksi ihmistä seisoo Torronsuon kansallispuistossa katsomassa maisemaa.

Eväsretki avarien maisemien ääreen

1,7 km pituinen helppo Kiljamonkierros sopii koko perheelle. Ensimmäiset 700 metriä ovat esteetöntä reittiä, jonka päästä löytyy esteetön tulipaikka ja tilava keittokatos evästaukoa varten. Suon lakeus avautuu upeasti 17 metrin korkuisesta luontotornista, joka on erinomainen paikka niin auringonnousun ihailuun kuin muuttavien kurkien ja hanhien tarkkailuunkin. Auto kannattaa parkkeerata Kiljamon (Somerontie 732, Tammela) tai ruuhka-aikoina Pehkun (Somerontie 840, Tammela) pysäköintialueelle.

Ihmiset kävelevät pitkospuilla suoalueella peräkkäin.

Pari tuntia pitkospuilla

8,6 km pituinen Suotaival tutustuttaa Torronsuon luontoon ja maisemiin monipuolisesti. Yli puolet reitistä on pitkospuita, ja lisäksi pääset kulkemaan metsäpolulla ja näkemään alueen kulttuurihistoriasta kertovan vanhan louhoksen. Reitti on keskivaativa ja sen kulkemiseen kannattaa varata 2-3 tuntia. Reitille pääsee Kiljamon ja Pehkun pysäköintialueilta.

Mustaksi nokeentunut kahvipannu on nuotiolla.

Seikkailun tuntua öisellä suolla

Suoseikkailu otsalampun valossa on taianomainen ja jännittävä kokemus. Lataa lamput, pakkaa maistuvat eväät ja lähde Torronsuolle pimeän laskeuduttua. Miltä suo mahtaakaan näyttää talvisen täysikuun valossa tai sumuisena syysyönä?

Naiset ovat pysähtyneet pitkosten ääreen ja katselevat maata Torronsuon kansallispuistossa.

Oppaan seurassa pintaa syvemmälle

Lähde Torronsuolle parantaja Daria Kalevintyttären matkassa päästäksesi kuulemaan kertomuksia luonnonuskomuksista, suoyrttien mystisistä voimista ja suon entisajan asukkaista. Erärengin retkikalenterista puolestaan löytyy opastettuja retkiä joille voi vapaasti ilmoittautua, ja talvella voit vuokrata heiltä vaikka lumikengät.

Ihminen kävelee lumisella suolla pitkospuilla Torronsuon kansallispuistossa. Taivas on kirkas.

Suksi suolle

Kevättalvella kannattaa pitää silmällä Torronsuon latutilannetta Tammelan kunnan verkkosivuilla. Keitä kaakaot termospulloon ja lähde hiihtoretkelle – latuja on parhaimmillaan jopa 45 kilometriä!

5 tapaa nauttia Liesjärvestä

Liesjärven kansallispuistosta löydät sokkeloista järvimaisemaa, jylhää aarnimetsää ja houkuttelevan pehmeitä sammalmättäitä, joihin on helppo tutustua merkittyjä reittejä kulkien. Valoisissa kangasmetsissä voit poimia mustikkaa, puolukkaa ja sieniä kuunnellen puiden huminaa ja tikan rummutusta kelopuussa. Ikoninen Kyynäränharju mutkittelee kahden kirkkaan järven välissä – seuraa tätä kapeaa kannasta Hyypiön vuokratuvalle tai Savilahden telttailualueelle viettääksesi rauhaisan yön metsän siimeksessä. Vuodenajasta riippuen saatat kuulla pöllön huhuilua tai kuikan huutoa illan laskeutuessa tyynelle järvelle.

Ihminen kävelee pitkällä sillalla joka kulkee kahden järven ylitse metsään.

Kevyt päiväretki kauniilla järvimaisemilla

Haluatko kokea Liesjärven maisemat ja tunnelman kompaktissa paketissa? Pysäköi auto Kopinlahden pysäköintialueelle (Kansallispuistontie 203, Tammela) ja suuntaa upeaa, reilun kilometrin mittaista Kyynäränharjua pitkin 2,8 km pituiselle rengasmaiselle Hyypiön polulle. Reitin kokonaispituudeksi tulee n. 5 kilometriä, ja sen varrella on useita tauko- ja näköalapaikkoja.

Pieni silta kulkee metsään Liesjärven kansallispuistossa Hämeessä

Reilun pituinen esteetön retki

4 kilometrin mittainen Peukaloisen polku on yksi Suomen pisimmistä esteettömistä reiteistä. Matkan varrella on mäntymetsää, suojärviä, useita levähdyspaikkoja sekä esteetön kota ja laavu. Parkkeeraa auto Peukalolamminkankaan pysäköintialueelle (Kanteluksentie 580, Tammela).

Kaksi kuksaa kippistää Liesjärvellä

Opastuksia ja uusia elämyksiä

Jos nautit opastetuista retkistä, kokeile Erärengin kaikille avoimia retkiä Liesjärven kansallispuistoon. Voit myös vuokrata kanootin, kajakin tai SUP-laudan omatoimiselle järviseikkailulle. Elsi Luontopalveluiden matkassa puolestaan pääset vaikkapa villiyrtti- tai luontokuvausretkelle tai opastetulle telttaretkelle.

Nainen istuu teltassa ja katselee metsään.

Yövy metsän siimeksessä

Varaa pidemmän retken tukikohdaksi tunnelmallinen Hyypiön vuokratupa Kyynäränjärven rannalta. Metsähallituksen ylläpitämä tupa lämpenee puulla ja vesi kannetaan kaivosta. Oman teltan voit pystyttää Savilahden, Kaksvetisen tai Peukalolammin taukopaikoille – aloittaisitko päivän heräämällä linnunlauluun, keittämällä nokipannukahvit ja pulahtamalla virkistävälle aamu-uinnille?

Kaksi naista kävelee Korteniemen tilalla. He ovat pukeutuneet menneen ajan vaatteisiin.

Menneen ajan tunnelmaa

Korteniemen perinnetilalla pääset aikamatkalle 1910-luvun Hämeeseen. Tilalle on vapaa pääsy, ja sieltä löytyy kesäisin mm. alkuperäisrotuisia lampaita, lehmiä ja kanoja sekä värikkäitä niitty- ja ketokukkia. Voit osallistua eläinten hoitoon ja tilan töihin tai varata opastuksen kuullaksesi lisää entisaikojen elämästä. Kesäisin tarjolla on myös tapahtumia, talkoita ja varattava savusauna.

5 vinkkiä vastuulliseen retkeilyyn Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoissa

  1. Metsässä ei ole roska-astioita. Pakkaa eväät rasioihin tai uudelleen suljettaviin pusseihin, ja ota aina mukaan oma roskapussi. Myöskään wc-paperit ja banaaninkuoret eivät kuulu luontoon! Tauko- ja leiritymispaikoilta lähtiessäsi tarkista huolellisesti, että paikat ovat siistissä kunnossa seuraavaa retkeilijää varten.
  2. Tulen tekeminen on sallittua vain merkityillä tulentekopaikoilla. Maastopalovaroituksen voimassa ollessa tulenteko on sallittua vain hormillisissa keittokatoksissa. Tarkista varoitukset ennen retkelle lähtöä: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset Pidä mielessä, että vastuu tulesta on aina sen sytyttäjällä.
  3. Suunnittele etukäteen, missä aiot yöpyä tai leiriytyä. Liesjärven kansallispuistossa leiriytyminen on sallittua vain merkityillä leiriytymispaikoilla (Peukaloisen laavu, Kaksvetisen kota ja Savilahden telttailualue). Torronsuon kansallispuistossa leiriytyminen on kielletty.
  4. Lemmikit ovat tervetulleita kansallispuistoihin, mutta pidä lemmikkisi aina hihnassa. Vapaana oleva koira voi säikäyttää lintuja ja eläimiä.
  5. Tutustu Metsähallituksen Retkietikettiin ja opi lisää vastuullisesta retkeilystä.

Kirjoittanut: Kaisa Mikkola