Vanajan kirkko

Vanajan kirkko - liikenteen solmukohdassa

Vanajan harmaakivikirkon alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisena aikana. Kirkon lähellä on rautakautisia kalmistoja ja uhrikiviä sekä Mantereen linnavuori. Kun kirkko rakennettiin 1400-luvulla, se sijaitsi Vanajaveden äärellä. Seurakuntalaisilla oli hyvät kulkuyhteydet, sillä kirkkoveneille oli suojaisa satama. Kuokkalan kosken perkaamisen yhteydessä 1857 Vanajaveden rantaviiva siirtyi pohjoiseen. 1800-luvulla alue mullistui jälleen, kun maamme ensimmäinen junarata rakennettiin kivenheiton päähän kirkosta. Radanvarteen ja kirkon ympäristöön nousi tehdaslaitoksia ja teollisuusalue. Vielä kaupungin puolelle kirkkoa rakennettiin Turun ja Lahden välinen pikatie. Näin esihistorialliselle pyhälle maalle rakennettu keskiaikainen kirkko ja sitä ympäröivä kirkkotarha ovat kuin aikasiirtymä liikenneväylien risteyskohdassa.

ARKKITEHTUURI JA ESINEISTÖ ∙ Tunnelmallinen Vanajan kirkko on yksi Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Suuret nurkkakivet ja kauniit tiilestä muuratut päädyt antavat kirkolle sen tunnistettavan ilmeen. Kirkon rakentamiseen on käytetty suurikokoisia, erivärisiä kivenlohkareita, ja kivityö on taitavaa tekoa. Kirkko on saatettu rakentaa osittain myös puolustuksellisiin tarkoituksiin, sillä siinä oli keskiajalla vain kolme pientä ikkunaa ja salia valaistiin kynttilöin. Vanajan yksilaivaisessa, pitkänomaisessa kirkossa on rengasholvaus. Aluksi kirkossa ei ollut lainkaan penkkejä, vaan katolisena aikana siellä oli eri pyhimyksille rakennettuja alttareita. Pyhimysalttarit poistettiin reformaation myötä. Kirkkoa on korjattu ja muutettu usein vuosisatojen aikana. Tällä hetkellä kirkko on lähellä alkuperäistä asuaan, kuitenkin niin, että siinä näkyvät eri aikakausien jäljet.

Kirkon erityinen harvinaisuus on länsipäädyn seinässä oleva ulkoinen saarnastuoli. Ulkosaarnastuoli on ollut käytössä suurina juhlapyhinä, kun kirkko täyttyi. Sieltä on myös luettu kirkonmäelle kerääntyneelle väelle maallisen hallinnon alaan kuuluvia tiedotuksia ja kuulutuksia. Nykyisin saarnastuolia käytetään alkuperäiseen tarkoitukseensa kirkossa vietettävänä heinärippipyhänä.

Kirkolle ovat leimaa-antavia maalatut vihkiristit, joita on kaikkiaan kaksitoista kirkkorakennuksen sisäpuolella. Kirkon 16 puuveistoksesta suurin osa on lahjoitettu museoihin. 1200-luvulta peräisin oleva krusifiksi on näytteillä Hämeen linnassa. Kuuluisin kirkon taideaarteista on kolmiosainen alttarikaappi. Antwerpeniläistä työtä oleva ilmeikäs ja yksityiskohtainen puuveistossarja 1500-luvun alusta kuvaa Jeesuksen syntymä- ja kärsimyshistoriaa. Suomen muista alttarikaapeista teos poikkeaa siinä kuvattujen henkilöiden suuren lukumäärän vuoksi.

HAUTAUSMAA ∙ Kirkko sijaitsee lähes viiden hehtaarin hautausmaan alueella. Kirkkotarhan vanhin osa on 1200-luvulla perustettu kirkkoa ympäröivä Vanhamaa. Vainajat haudattiin alun perin kirkon lattian alle suvuille varattuihin sukuhautoihin. Vanajan kirkossa on säilynyt kolme lattianalisen hautakammion päällä ollutta kivipaasia, jotka ovat nykyisin nähtävissä asehuoneen seinillä. Köyhä kansa haudattiin kirkkotarhan nimettömiin yhteishautoihin, joista luut myöhemmin siirrettiin luuhuoneeseen. Kirkon länsipuolella oleva porttihuone oli alun perin Vanajavedeltä tulevan kirkkoväen reitti pyhälle maalle. Nykyisin porttihuoneessa järjestetään kesäisin kirkkokahveja.

VIERAILU ∙ Vanajan kirkko on avoinna 9.6.–13.8.2021 ke–pe klo 10–17. Kirkossa on opas. Kirkon ympäristössä on pysäköintialue. Pyörätuoliluiska laitetaan tarvittaessa, jolloin kulku on sakastin kautta. WC-tilat sijaitsevat vainajasuojarakennuksessa.

Yhteys