Hämeenlinnan kirkko

Hämeenlinnan kirkko – oikeasti keskellä kaupunkia

Hämeenlinnan kaupunki sijaitsi alun perin Hämeen linnan pohjoispuolella. Linnan vieressä maan valuminen järvelle päin uhkasi kuitenkin rakennusten kunnossapitoa, joten kuningas Kustaa III päätti siirtää kaupungin sen nykyiselle paikalle.

Tyylipuhdas kustavilainen asemakaava kirkko ytimenään oli aikansa merkittävimpiä kaupunkitaiteellisia suunnitelmia. Hämeenlinnan kirkon esikuvaksi tuli Rooman kaikkien jumalien temppeli Pantheon, joka oli 600-luvulla muutettu kristilliseksi kirkoksi. Kuninkaan hoviarkkitehdin Louis Jean Despréz´n suunnittelema kirkko oli pohjaratkaisultaan ympyränmuotoinen ja siinä oli holvattu kupolikatto. Pyöreästä runkohuoneesta erkanivat itään sakaristo ja länteen eli torille päin eteishuone doorilaisine pylväspäätyineen. Kirkon sisätila mukaili amfiteatteria, alttari sijaitsi kirkkotilan keskellä. ”Pohjolan pikku Pantehon” vihittiin käyttöön vuonna 1798.

Tuhoisa kaupunkipalo 1831 poltti valtaosan Hämeenlinnan rakennuksista, mutta kirkko säilyi. Uusi kellotorni rakennettiin kirkon yhteyteen sakariston jatkeeksi. Kaupunki rakennettiin uudestaan empireasemakaavan mukaan, ja matalat talot ja leveät kadut saivat kirkon näyttämään entistä mahtavammalta.

Kirkon ulkoasu on aikojen saatossa kokenut useita muutoksia. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan vuonna 1892. Ilmari Launiksen suunnittelema seuraava korjaus vuonna 1912 lisäsi kirkkoon koristeellisia seinä- ja lasimaalauksia. Kirkon sisätilan nykyasu toteutettiin arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelemana 1963–1964. Ruusuvuori tavoitteli kirkon alkuperäistä, pelkistettyä henkeä poistattaen lähes kaikki myöhemmin lisätyt koristukset. Kirkkosalin istumajärjestys kuitenkin jäi ennalleen, eikä sitä palautettu amfiteatterimuotoon.

Alexsandra Frosterus-Såltinin maalaama ja vuonna 1892 kirkkoon lahjoitettu alttaritaulu kuvaa Vapahtajan ilmestymistä Maria Magdalenalle pääsiäisaamuna. Saksalaisen urkurakentamo Georges Heintzin rakentamissa Ladegast-tyylisissä uruissa on 36 äänikertaa. Urkujen julkisivussa on kirjoitettuna Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen säveltämän Jumalan luomistyöstä kertovan virren 462 alkusanat Soi kunniaksi Luojan. Sibelius syntyi Hämeenlinnassa ja vietti kaupungissa lapsuutensa ja nuoruutensa.

TORI JA KIRKKOPUISTO ∙ Kaupunkilaisia kuohutti alkuun kaupungin keskustaan sijoitetussa kirkossa se, että hautausmaa sijoitettiin täysin erilleen. Sille valittiin paikka Kaurialan pellosta. Nykyisin tuo historiallinen hautausmaa-alue tunnetaan Vanhan hautausmaan puistona, joka on kaupungin omistuksessa.

Hautausmaan sijaan kirkon ja torin välissä sijaitsee arkkitehti Armas Lindgrenin vuonna 1911 suunnittelema Kirkkopuisto paviljonkirakennuksineen. Tori- ja Kirkkopuisto peruskorjattiin vuonna 2006 Lindgrenin alkuperäistä suunnitelmaa kunnioittaen ja siihen palaten. Hämeenlinnan kirkko ympäristöineen kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

VIERAILU ∙ Hämeenlinnan kirkko on avoinna 1.6.–15.8. klo 10–17. Kirkossa on opas.  Pyörätuoliluiska on käytössä kirkossa pidettävien tilaisuuksien aikana Hallituskadun puoleisella sisäänkäynnillä. Kirkossa on wc.

Yhteys