Rautatiepuisto

Rautatieaseman ja keskustan väliin jäävä rautatienpuiston alue rakennettiin aikanaan rautatieläisten asuinalueeksi. Alue oli osaksi VR:n ja osaksi Paloheimon omistuksessa, rakennuksissa oli rautatieläisten työsuhdeasuntoja, Paloheimon konttoritiloja ja muita toimintoja. Alueelle valmisteltiin 1980-luvulla uusi asemakaava, jossa se päätettiin säilyttää rakennuksineen kulttuurihistoriallisesti arvokkaana ympäristönä. Alueella on useita suojeltuja rakennuksia. Maantien varren talot myytiin 1990-luvulla yksityisille, jotka ovat sittemmin kunnostaneet rakennukset. Vanhin säilynyt rakennus on rakennusmestarin talo vuodelta 1857. Alueen rakennukset edustavat rakennustapoja eri aikakausilta, mm. jugend, pohjoismainen klassismi, 1940-luvun jälleenrakennuskausi. Rautatienpuiston rakennuskokonaisuus suojeltiin kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi vuonna 1993.

Kaupunginmuseon rakennus

Kaupunginmuseon rakennus valmistui vuonna 1858 virkamiesrakennukseksi. Aluksi se oli tarkoitettu neljälle perheelle. Rautatieliikenteen alkaessa vuonna 1862 rakennuksessa oli asemapäällikön asunto, lennätin, lipputoimisto ja asematilaa. Rakennusta laajennettiin vuonna 1960. Vuoteen 1970 asti se toimi VR:n toimistotiloina, jonka jälkeen muuttui kaupunginmuseoksi. Tätä ennen kaupunginmuseo toimi Eteläisellä koululla. Rakennus on peruskorjattu vuosina 1997-98. Kaupunginmuseossa on esillä Riihimäkeen liittyvää esineistöä ja muuta aineistoa, sekä erityiskohteena karjalaissiirtolaisten kotipitäjä Antrea.

Ulkorakennus

Ulkorakennus on alunperin kokonainen. Sen itäpäädyssä oli ulkovessa, navetta ja puuliiteri, länsipäädyssä saunarakennus. Asemapäälliköllä oli työsuhdelehmä, jonka talviheinät VR hankki. Sota-aikana ulkorakennukseen oli varastoitu saksalaisten sotilaiden muonaa.

Kesäkahvila Pesutupa

Riihimäen Marttojen kesäkahvila sijaitsee kaupunginmuseon pihapiirissä vanhassa pesutuvassa, Öllerinkatu 3. Kesäkahvilassa on tarjolla kahvia, virvokkeita ja itsetehtyjä leivonnaisia.

Öllerinkatu

Öllerinkatu on saanut nimensä asemapäällikkö Anton Wilhelm Öllerin (1829-1901) mukaan. Kadulla sijaitsee muun muassa Musiikkitalo ja Lepohuone.

Musiikkitalo

Musiikkitalo toimi rautatieläisten kouluna valmistuttuaan vuonna 1880. Rakennus toimi viisi vuotta rautatien sairaalana vuoteen 1966 asti, jonka jälkeen se oli tyhjillään. Rautatiläisten Soittokunta vuokrasi talon vuodesta 1971 lähtien ja teki siihen mittavat kunnostukset. 1990-luvulla Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta osti Musiikkitalon itselleen ja se toimii tällä hetkellä yhdistyksen keskuspaikkana, jossa järjestetään niin soittokunnan harjoitukset kuin esimerkiksi nuorison opetustakin.

Lepohuone

Lepohuone on rakennettu 1908 ja se edustaa jugend-tyyliä. Se toimi kansakouluna vuoteen 1930 ja oli myös VR:n henkilökunnan tilapäinen yöpymispaikka. Lepohuone on peruskorjattu v. 1993 ja toimii nykyisin vanhusten päivätoimintakeskuksena.

Hotelli

Hotelli oli alunperin rakennettu vuonna 1878, mutta paloi vuonna 1879 muutamassa tunnissa poroksi, palo sai alkunsa ullakolta. Verner-renki oli erään toisen miehen kanssa nostanut ullakolle viini- ja konjakkitynnyreitä. Varomattomuuksissaan he olivat sytyttäneet tulipalon maisteltuaan juomia. Palossa tuhoutui viiniä ja 130 litraa konjakkia, sekä myös hotellin omistajan Olivia Axeenin arvopaperit. Uusi hotelli pystytettiin samojen piirustusten mukaan vanhalle kivijalalle. Hotellilla on ollut useampia nimiä, aluksi pelkkä Hotel, myöhemmin Axeens Hotell, Riihimäki-Hotell tai Rautatienhotelli. Viimeisinä toimintavuosinaan 1930-luvun lopussa hotelli toimi Turisti-nimellä. Hotelli lopetettiin vuonna 1943. Rakennus toimii nykyisin Paloheimo Oy:n pääkonttorina osoitteessa Maantie 1.

Yhteys