Eversti Hugo Standertskjöld osti 1883 Vanajaveden rannalta Karlbergin tilukset. Hugo palkkasi 250 työmiestä ja rakennutti vuosina 1883–1910 tiluksilleen englantilaistyyppisen puiston.

Nykyisen luonnonpuiston alueella oli kaksi suurta suota, joista eversti teetti Joutsenlampi- ja Metsälampi-nimiset tekojärvet. Lisäksi hän rakennutti näyttävät graniittilinnan rauniot, uusia teitä noin 14 km, näköalaterasseja ja huvimajoja.

Hugo piti Aulangon ja sen puistometsän avoinna kaikille.  Hänen vanhetessa matkustaminen Aulangolle kävi vaivalloiseksi. Perheetön Hugo päättikin luopua Aulangosta ja se siirtyi kaupungin omistukseen. Ehtona kaupalle oli säilyttää alue avoimena kaikelle kansalle. Aulangon puistometsä julistettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1930.

Aulangon Ulkoilumaja on valmistunut Vuonna 1991. Hirsihuvila on veistetty käsin. Ulkoilumajalta lähtee eripituisia retkeilyreittejä Aulangon metsiin. Ulkoilumajan pihalla olevassa tunnelmallisessa kodassa voi paistaa vaikka makkaraa. Polttopuut ovat käytössä veloituksetta. Ulkoilumajalla toimii kahvila sesonkeina, jonka lisäksi tila on vuokrattavissa myös yksityistilaisuuksiin. Lisätietoa sivulta: www.aulangonulkoilumaja.fi

Aulanko Hotellin vieressä sijaitseva graniittilinna eli Rauniolinna on rakennettu harmaagraniitista vuonna 1887. Linnassa on kolme tornia. Korkeimpaan torniin pääsee kiipeämään sen sisäpuolella olevia portaita pitkin. Muihin torneihin voi kiivetä ulkokautta. Kun Hugo piti kartanossaan juhlia, liehuivat liput graniittilinnan torneissa. Vuodesta 1995 asti on graniittilinnalla toiminut lasten kesäteatteri.

Ruutikellari on rakennettu 1860-luvulla Hämeenlinnan varuskunnalle osaksi Hämeenlinnan kasarmeja. Turvallisuussyistä johtuen ruutikellari rakennettiin kauas kaupunkiasutuksesta. Ruutikellaria ympäröineen neliönmuotoisen kivimuurin jäänteet ovat vieläkin nähtävissä maisemassa. Nykyään ruutikellarin alue suojamuureineen on rauhoitettu muinaisjäännös, jonka sisäpuolella on nähtävissä kesäisin luonnonniittynä hoidettu alue.

Hugo rakennutti Joutsenlammen vuonna 1885 suoalueesta. Tämän keinotekoisen lammen keskellä on joutsenia varten rakennettu tekosaari. Lammessa asui kyhmyjoutsenpariskunta Janne ja Aino, jotka ovat saaneet nimensä kuuluisan säveltäjän Sibeliuksen ja hänen vaimonsa mukaan. Kesällä 2015 Janne joutui reviiritaisteluun laulujoutsenten kanssa. Loukkaannuttuaan vakavasti, Janne joutui hoitoon. Aino uiskenteli yksin loppukesän Joutsenlammessa. Syksyllä 2015 Janne jouduttiin lopettamaan. Joutsenet eivät elä yksin ja tämän vuoksi Aino ei enää palannut talvihoitopaikastaan Aulangolle. Nykyään lammella ei kuitenkaan ole joutsenia, mutta sitäkin enemmän muita lintulajeja.

Lammen rantaa kiertää puu- ja pensaslajipolku, joka on esteetön. Lisäksi lammen eteläosassa sijaitsee kioski, josta voi ostaa jäätelöä kesäisin.

Metsälampi rakennettiin 1880-luvun lopulla Linnasuon paikalle. Lammen rannalle istutettiin hopeapajua ja rannat kivettiin, samoin kuin vähän aikaisemmin rakennetulla Joutsenlammella. Lammen pohjoispäähän rakennettiin goottilaistyylinen Ruusulaakson paviljonki. Ruusulaakson paviljongin ympärille istutettiin ruusuja, jotka eivät kuitenkaan menestyneet.

Hugon viimeinen rakennustyö Aulangolla oli Linnavuoren päälle rakennettu graniittinen näkötorni. Näkötornia oli rakentamassa 300 työmiestä hevosineen. Näkötorni on 33 metriä korkea ja se valmistui 1907. Tornin huipulle johtavat pitkät rappuset, mutta sieltä avautuva maisema on kiipeämisen arvoinen.

Tornin kohdalta laskeutuu alas Aulangonjärven rantaa kohti Karhuluolalle 322 askelman kiviportaat.

Näkötorni on avoinna kesäisin klo 8-19 joka päivä, vapaa pääsy.
Lisätietoa sivulta: www.aulangontornikahvila.fi

Aulangon kesäkahvila toimii entisessä metsänvartijan asunnossa, joka on rakennettu 1800-luvun lopussa. Kahvilan entisöinnissä ja laajennuksessa on tehty yhteistyötä mm. Museoviraston kanssa, joka on auttanut tapettien valinnassa. Vanha puulattia ja pitsiveranta kunnostettiin ja Hugon ajasta Aulangolla kertovat taulut löysivät paikkansa kahvilan seiniltä.

Lisätietoa sivulta: www.aulangontornikahvila.fi

Graniittiset kiviportaat valmistuivat  samaan aikaan näkötornin kanssa, vuonna 1907. Portaat on rakennettu jyrkkään rinteeseen ja ne johtavat Karhuluolalle. Askelmia portaikossa on yhteensä 322. Matkalla on pieniä levähdystasanteita kivisine penkkeineen ja pöytineen. Pudotusta tälle matkalle kertyy n. 80 metriä.

Aulangonvuoren päällä näkötornin juurella on kaksikerroksinen betoninen näköalaterassi. Terassilta aukeaa maisema Aulangonjärvelle. Tällä paikalla sijaitsi aiemmin koristeellinen puusta rakennettu paviljonki. Näköalatasanne rakennettiin samalle paikalle vuonna 1934. Sen alatasanteella on nähtävissä taiteilija Lennart Segerstrålen maalama metsästysaiheinen seinämaalaus.

1900-luvun alussa Hugo teetätti kallioluolan ja tilasi tänne virolaisesta vuolukivestä veistetyn kolmimetrisen Karhuperhe -veistoksen. Robert Stigell veisti patsaan Helsingin Lapinlahden verstaalla, josta se siirrettiin Aulangonvuoren juurelle. Taiteilijan kerrotaan käyttäneen malleina täytettyä karhua ja Korkeasaaresta lainaamaansa elävää karhunpentua.

Hugo osti 1883 Vanajaveden rannalla sijaitsevan Karlbergin kartanon tiluksineen. Hugon ikäännyttyä hän myi tilukset Hämeenlinnan kaupungille kolmanneksella niiden käyvästä arvosta, 7 miljoonalla markalla. Kaupan ehtona oli, että alue säilytettäisiin avoimena kaikelle kansalle.

Tammikuun pakkasilla 1928 kaupungilla huomattiin Karlbergin kartanon suunnalla liekkien loimotusta. Upea kartano oli ilmiliekeissä ja paloi kokonaan. Tulipalossa säilyi kuitenkin vierastalo, puinen Kavaljeeri -rakennus, jossa nykyään toimii Aulanko hotellin kesäkahvila.

Tulipalon jälkeen rakennettiin uusi rakennus, joka toimi hotellina ja ravintolana melkein kymmenen vuotta ennen kuin se siirrettiin Hattulaan. Tämän jälkeen tilalle rakennettiin uusi loistohotelli, joka edusti ainutlaatuista tasoa ja tyyliä jopa kansainvälisesti.

Sotavuosina 1939-1940 hotelli toimi sotasairaalana ja syksystä 1941 saksalaisten sotilaiden lomanviettopaikkana.

Vuosien aikana hotellia on laajennettu useita kertoja. Lähihistorian merkittävin laajennus on 2000-luvun alussa valmistunut kylpylä.

Aulangon niemen tunnetuimpia maamerkkejä ja kuvatuimpia kohteita on Lusikkaniemi. Niemi on muodoltaan lusikkamainen ja saanut tästä nimensä. Aikoinaan niemeä on kutsuttu myös Hiidenniemeksi siellä mahdollisesti sijainneen esihistoriallisen uhripaikan vuoksi.

1800-luvun alkupuolella rakennettu Katajiston kartano palveli ratsutilan päärakennuksena. Hugon aikana rakennuksessa majoittui hänen vieraitaan. Talvella 1949 kartanon toinen kerros tuhoutui tulipalossa, eikä sitä rakennettu koskaan uudelleen. Syynä oli 1952 vuoden olympialaiset, johon rakennus korjattiin kiireesti saaden olympialaisten viisiottelijoille majoitustilaa.

Hugon rakennuttaman Metsälammen pohjoisrannalle rakennettua goottilaistyylistä paviljonkia ympäröivät aikoinaan upeat ruusut, mutta ne menestyivät huonosti ja hävisivät nopeasti lähes kokonaan. Näistä ruusuista on paviljonki saanut nimensä. Paviljongin edessä sijainneelta laiturilta saattoi lähteä soutelemaan lammelle.

Pieni tiilinen punaiseksi maalattu korkean kivikummun päällä oleva paviljonki on nimetty Onnentemppeliksi. Paviljongin rakennusajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen uskotaan olevan 1880-luvulta puiston perustamisen ajoilta. Aikoinaan temppelin ikkunoissa oli lasimaalauksia. Temppelin läheisyydessä vietettiin Hugon aikana palveluskunnan kesäjuhlia.

Kerrotaan, että Hugo pystytti Onnentemppelin rakkaudenosoituksena puolalaiselle ruhtinattarelle, jota hän aikoi kosia. Kerrotaan myös, että Hugo piilotti kivien sekaan kolikon, ja se joka löytäisi kolikon, saisi Aulangon omakseen. Eino Leinon ”Kell’ onni on” -runon sanotaan syntyneen tämän tarinan innoittamana.

Aulangon golfkenttä on rakennettu sodan aikaiselle perunapellolle. Kenttä otettiin ensimmäisen kerran käyttöön heti talvisodan jälkeen vuonna 1940 ollen näin yksi Suomen vanhimmista golfkentistä. Kenttä oli alkuun 9-reikäinen golfalue, jota laajennettiin 2000-luvun alussa 18-reikäiseksi golfkentäksi.

Lähteet: Wikipedia ja lydia.hameenlinna.fi